Malediivien talous

Malediivien talous
Malé on Malediivien kaupallinen keskus
Valuutta	Malediivien rufiyaa
Jäsenyydet	WTO, SAFTA
Tilastot
BKT	5,786 mrd USD (2019)[1]
- per asukas	15 563 (2019)[1]
- kasvu	4,8% (2017)[2]
- toimialoittain	maatalous 3%, teollisuus 16% palvelut 81% (2017)[2]
Inflaatio	2,3% (2017)[2]
Köyhyysrajan alle jäävien määrä	15% (2009)[2]
Gini-kerroin	13,3 (2016)[3]
Työvoima	222 200 (2017)[2]
- toimialoittain	maatalous 7,7%, teollisuus 22,8% palvelut 96,5% (2017)[2]
Työttömyys	2,9% (2017)[2]
Merkittävimmät teollisuusalat	turismi, kalanjalostus, laivaliikenne, veneiden rakennus, kookospähkinöiden jalostus, käsityöt, korallien ja hiekan kaivostoiminta[2]
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Vienti	256,2 mrd USD (2016)[2]
Vientituotteet	kala
Merkittävimmät vientimaat	Thaimaa 42,5%  Sri Lanka 8,7%  Bangladesh 6,4%  Ranska 6,2%  Yhdysvallat 6,1%  Saksa 5%  Irlanti 4,6%(2017)[2]
Tuonti	2,125 mrd USD (2016)[2]
Tuontituotteet	öljytuotteet, vaatteet , välituotteet ja tuotantohyödykkeet[2]
Merkittävimmät tuontimaat	Arabiemiraatit 17,1%  Intia 13,5%  Singapore 13,3%  Kiina 10,8%  Sri Lanka 6,7%  Malesia 6%  Thaimaa 4,5%(2017)[2]
Julkinen talous
Julkinen velka	848,8 milj. USD (2016)[2]
Budjetin tulot	1,19 mrd USD (2016)[2]
Budjetin menot	1,643 mrd USD (2016)[2]
Alijäämä	-10,1% bkt:sta (2016)[2]
Infobox OK

Malediivien talous on hyvin riippuvainen maahan suuntautuvasta matkailusta. Turismin kasvun myötä siitä on nopeasti tullut keskitulotason valtio, mutta maassa on edelleen suuri ja kasvava talouden alijäämä. Maan talouspohjan monipuolistaminen on Malediiveille suuri lähitulevaisuuden haaste. Pidemmällä aikavälillä Malediivien viranomaiset ovat huolissaan eroosion ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista matalaan maahan. Maan alueesta 80% on alle metrin korkeudella merenpinnasta.^[2]

Teollisuuden osuus Malediivien bruttokansantuotteesta on vain noin 9%. Maan perinteisiä teollisuudenaloja ovat veneenrakennus ja käsityöt. Nykyaikainen teollisuus rajoittuu muutamaan tonnikalasäilykkeitä tuottavaan laitokseen, vaatetehtaaseen ja pullotuslaitokseen. Pääkaupunki Maléssa on muutama yritys, jotka tuottavat PVC-putkia, saippuaa, huonekaluja ja elintarvikkeita.^[4][5]

Malediivien maaperä soveltuu huonosti maanviljelykseen. Viljelykelpoista alaa on vähän, joten viljelykasvit rajoittuvat muutamiin kasveihin, joilla taataan toimeentulo. Tärkeitä viljelykasveja ovat kookospähkinä, banaani, leipäpuu, papaija, mango, taaro, betelpähkinä, chilit, bataatti ja sipuli. Lähes kaikki elintarvikkeet on tuotava maahan.^[4][5]

Malediivien työvoimasta kymmenesosa toimii kalastusalalla. Verkkokalastus on laitonta, joten kaikki pyynti tehdään siimalla. Kalastusaluksina toimivat dhoniveneet. Kun näissä alettiin käyttää 1980-luvulla perämoottoreita purjeiden sijasta, kalasaaliit nousivat merkittävästi. Tärkein saaliskala on boniitti. Noin puolet kalanjalostustuotteista viedään muualle Aasiaan tai Euroopan unionin jäsenmaihin.^[4][5]

Kirkkaiden vesien, valkoisten hiekkarantojen ja korallien ansiosta Malediivit on houkutteleva turistikohde. Turismista muodostui 1980-luvulla maan tärkein valuutanlähde, ohi perinteisen kalastuksen. Maahan on 1970-luvulta lähtien rakennettu lomakeskuksia, jotka koostuvat olkikattoisista bungaloweista.^[6] 1970-luvulta lähtien Malediiveilla on valjastettu noin 80 aiemmin asumatonta saarta turismia varten. Niiden kokonaiskapasiteetti on noin 19 000 vuodepaikkaa.^[4] Pääkaupunki Malé on turisteilta suljettu maan perinteisen elämänmuodon suojelemiseksi.^[6]

Malediivien infrastruktuuria on kehitetty pääasiassa turismin ja sitä täydentävien palvelualojen ja liikenteen tarpeisiin.^[5] Matkailualan ylläpitäminen on Malediiveille välttämätöntä, sillä siitä saatavia tuloja ohjataan ilmastonmuutoksen aiheuttaman merenpinnan nousulta suojautumiseen.^[7] Malediivit on maailman matalin valtio, se koostuu 27 koralliatollista ja se on keskimäärin noin 1-1,5 metrin korkeudella merenpinnasta.^[8][7] Ongelman ratkaisemiseksi maassa on investoitu tekosaariin. Yksi tällainen on Hulhumalén saari lähellä Maléa ja Velanan kansainvälistä lentoasemaa. Hulhumalé on rakennettu pumppaamalla hiekkaa ympäröiviltä atolleilta ja sitä on vahvistettu valleilla jotka ulottuvat kolme metriä merenpinnan yläpuolelle.^[7][9]

Malediiveilla saarten välissä ei ole siltoja, minkä vuoksi paikalliset asukkaat liikkuvat saarelta toiselle veneillä.^[7] Päällystettyjä teitä Malediiveilla on vain suurimmilla atolleilla.^[2]

Malediiveilla kulutettu sähköenergia on tuotettu pääasiassa dieselgeneraattoreista, mutta aurinkovoimaa on käytetty yhä enemmän korkeiden polttoainekustannusten säästämiseksi.^[10]

Aasian valtioiden talous

Afganistan	Arabiemiraatit	Armenia	Azerbaidžan	Bahrain	Bangladesh	Bhutan	Brunei
Etelä-Korea	Filippiinit	Georgia	Indonesia	Intia	Irak	Iran	Israel
Itä-Timor	Japani	Jemen	Jordania	Kambodža	Kazakstan	Kiina	Kirgisia
Kuwait	Laos	Libanon	Malediivit	Malesia	Mongolia	Myanmar	Nepal
Oman	Pakistan	Palestiina	Pohjois-Korea	Qatar	Saudi-Arabia	Singapore	Sri Lanka
Syyria	Tadžikistan	Taiwan	Thaimaa	Turkki	Turkmenistan	Uzbekistan	Venäjä
Vietnam