Kantakirjakonsulentti
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Kantakirjakonsulentti oli aiemmin Suomessa hevoskasvatuksen neuvonta- ja valvontaviranomainen.
Konsulentti 1920-luvun Suomessa
muokkaa wikitekstiäValtion palveluksessa oli viisi kantakirjakonsulenttia hevoshoidon edistämistä ja hevosjalostustyön valvomista varten. Suomi oli jaettu konsulenttien kesken viiteen piiriin.[1]
Kantakirjakonsulenttien tehtävät
muokkaa wikitekstiäKantakirjakonsulenttien tehtäviin kuului:[L 1]
- toimia asianomaisten lautakuntien varapuheenjohtajana valtion toimeenpanemissa ja konsulentin piiriin kuuluvissa yleisissä orinäyttelyissä, kantakirjaanottotilaisuuksissa ja kilpa-ajoissa;
- toimia asianomaisten lautakuntien puheenjohtajana hevosjalostusliittojen hänen piirissään toimeenpanemissa kantakirjanäyttelyissä ja kantakirjaanottotilaisuuksissa;
- toimia tammakantakirjanpitäjänä piirissään sekä vuosittain lähettää maataloushallitukselle täydelliset luettelot vuoden kuluessa hänen piirissään kantakirjaan merkityistä tammoista sekä muita tietoja;
- vuosittain, ennen helmikuun loppua, antaa maataloushallitukselle kertomus toiminnastaan edellisenä vuonna;
- suorittaa maataloushallituksen hänelle antamat tehtävät; sekä
- olla läsnä piirinsä hevosjalostusliittojen vuosikokouksissa, avustaa liittoja ja niihin kuuluvia yhdistyksiä näiden toiminnassa, pitää esitelmiä sekä antaa yksityisten tilauksesta neuvoja siitoseläinten valinnassa ja muissa hevoshoitoon kuuluvissa asioissa.