Yritystuki

Yrityksille jaettavan tuen kokonaismäärä riippuu laskutavasta^[5]. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi tukien määräksi noin 4 miljardia euroa vuonna 2017 – mutta tähän summaan ei lasketa mukaan maa-, metsä- ja kalatalouteen maksettavia noin miljardin euron tukia, joiden jakamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö^[5]. Kokonaissummaan voitaisiin lukea myös mm. kolmen miljardin euron arvonlisäverohuojennukset^[5]. Siten laajasti katsoen erilaisten tukien kokonaissumma voi yltää jopa 8 miljardiin euroon^[5].

Suoria tukia annetaan selvästi vähemmän kuin verotukia: Työ- ja elinkeinoministeriön 4 miljardista on suoria yritystukia noin 1,3 miljardia euroa ja verotukia noin 2,7 miljardia euroa vuonna 2017^[5].

Vuonna 2009 suoria tukia annettiin 522 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2013 summa oli kasvanut 964 miljoonaan^[6]. Sen jälkeen suorien tukien määrä on pysynyt suunnilleen samana: vuonna 2017 suoria tukia maksettiin 958,9 miljoonaa euroa^[7].

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yritystukien kokonaismäärä on noussut viime vuosina, mutta tukea saaneiden yritysten määrä on laskenut^[8]. Esimerkiksi vuonna 2015 yritystukia maksettiin 3,265 miljardia euroa^[8]. Vuotta myöhemmin 2016 tukia maksettiin lähes miljardi euroa enemmän, 4,1 miljardia euroa^[8]. Viraston mukaan kuudessa tapauksessa oli säädösten vastaisia menettelyjä^[8].

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (lyh. ely-keskus, ely) myöntää yritystukia seuraaviin käyttötarkoituksiin:^[9]

• Yrityksen kehittämisavustus investointeihin ja muihin kehittämistoimenpiteisiin
• Valmistelurahoitus pk-yrityksille tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun
• Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus julkisille ja yksityisille yhteisöille
• Alueellinen kuljetustuki

Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää rahoitusmarkkinoita ja vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä aloitus-, kasvu- ja kansainvälistymisvaiheessa sekä viennissä. Finnveran rahoitusmuotoja ovat lainat, takaukset, pääomasijoitukset (Aloitusrahasto Vera Oy) ja vientitakuut.^[10]

Finnveran rahoitusinstrumentit jakautuvat lukuisiin yritysten eri tarpeita vastaaviin tuotteisiin.

Aloitusrahasto Vera Oy on aikaisen vaiheen pääomasijoitusrahasto. Rahaston tavoitteena on sijoitustoiminnallaan mahdollistaa, käynnistää ja nopeuttaa sijoituskohteen kasvua, sekä kehittää sijoituskohteita kiinnostaviksi jatkorahoituksessa muille rahoittajille ja teolliselle partnerille. Aloitusrahasto edistää yksityisen pääoman saatavuutta aikaisen vaiheen sijoitustoimintaan. Rahasto tekee sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin, joilla on vahva tahto kansainvälistyä.^[11]

Aloitusrahasto Vera tekee kohdeyrityksiin oman pääoman ehtoisia vähemmistösijoituksia, pääsääntöisesti rahaston omistusosuus kohdeyrityksessä on 15 - 40 %. Osakepääomasijoituksen lisäksi rahasto voi käyttää rahoitusinstrumentteina optio- tai pääomalainaa. Rahaston käytännön toiminnasta vastaa Finnveran tytäryhtiö Veraventure Oy. Aloitusrahasto Vera Oy on Finnvera Oyj:n tytäryhtiö.

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla (koheesiopolitiikalla) lisätään jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä vähennetään alueiden välisiä kehityseroja. EU:n laajentumisen myötä alueiden väliset sosiaaliset ja taloudelliset erot unionin sisällä ovat aiempaa suurempia ja asettavat uudenlaisia haasteita koheesiopolitiikalle. Unionin sisällä tarvitaan tehokkaita välineitä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen eriarvoisuuden kaventamiseen. EU:n rakennerahastojen tukemien ohjelmien tulee samalla aiempaa voimakkaammin tukea unionin kilpailukyvyn vahvistamista.

EU:n tuki jäsenmaille kanavoidaan jäsenmaissa valmisteltujen ja komission hyväksymien tavoiteohjelmien kautta. Ohjelmat hyväksytään määräajaksi. Vuonna 2007 käynnistyi kolmas ohjelmakausi, joka päättyy vuonna 2013.

EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden 2007-2013 tavoitteina on tehdä jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia, edistää innovointia, yrittäjyyttä, työllisyyttä ja tietoon perustuvaa taloutta, kehittää aluetaloutta sekä luoda uusia ja parempia työpaikkoja.

Business Finlandin eli entisen Tekesin tukien tarkoitus on uudistaa elinkeinorakennetta ja tukea uusia innovaatiota.^[7]

Perinteisiä tukien saajia Suomessa ovat olleet mm. Nokia ja sen verkkoyhtiö Nokia Solutions and Networks^[6]. Vuosittain tukea saavat esimerkiksi Tuuliwatti ja Viking Line^[7].

Yksi suurimmista tuensaajista on Vermon ravirata, joka sai 6 miljoonaa euroa vuonna 2023.^[12]

UPM saa suoria tukia noin 10 miljoonaa euroa vuodessa ja lisäksi useita kymmeniä miljoonia euroja energiaverotukina ja veronpalautuksina, mutta se on vain osa UPM:n saamista tuista, joiden kokonaismäärää ei kerrota^[13]. Vuonna 2018 suomalaiset metsäyhtiöt ovat taloudellisesti paremmassa kunnossa kuin ne ovat koskaan olleet ja esimerkiksi UPM on velaton yhtiö ja aikoo laajentaa toimintojaan Uruguayhin^[14].

Vuonna 2013 tuensaajien top 20 -lista koostui laivanvarustamoiden ohella pitkälti erilaisista tuulivoimayhtiöistä, mikä oli kohtalaisen uusi ilmiö. Eniten kasvoivat varustamo- ja telakkatuet, palkkatuet sekä uusiutuvan energian tuet.^[6]

Vuonna 2017 suurimmat suorien tukien summat saivat Tuuliwatti Oy, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Aalto-korkeakoulusäätiö sr, Viking Line Abp, Oulun Yliopisto, TTY-säätiö sr, Tallink Silja Oy, EPV Tuulivoima Oy, Helsingin Yliopisto ja Finnlines Oyj.^[7]

Korkeakoulutus saa yritystukia, koska tutkimus- ja kehitystukea maksetaan esimerkiksi yliopistojen ja yritysten yhteishankkeisiin^[7].

Raskas teollisuus saa vuosittain reilun 200 miljoonan euron suuruisen energiaveronpalautuksen^[7].

Yrityksille jaetaan ilmaiseksi ylimääräisiä päästöoikeuksia^[15]. Ilmaisia päästöoikeuksia saavat esimerkiksi rauta- ja terästeollisuus, metsäteollisuus sekä öljynjalostus^[15]. Ilmaisilla päästöoikeuksilla jotkut yritykset vapautuvat päästöjen vähentämisen velvoitteistaan kokonaan^[15]. Jotkut saavat päästöoikeuksia jopa yli oman tarpeensa, jolloin ne voivat myydä ylimääräiset oikeutensa pois^[15]. Päästökaupan alkuaikoina jopa 99% kaikista päästöoikeuksista annettiin ilmaiseksi^[15]. Päästöoikeuksien ylimäärä markkinoilla on romahduttanut niiden hinnan, jolloin päästökauppajärjestelmä ei enää ohjaa investointeja puhtaampiin vaihtoehtoihin, mikä olisi järjestelmän tarkoitus^[15]. Samalla valtio menettää päästöoikeuksista saatavia tuloja^[15]. Päästöoikeuksien ilmaisjaon rahallinen arvo Suomessa on noin 100 miljoonaa euroa vuosittain^[15].

Myös verohelpotukset katsotaan yritystuiksi^[5]. Verotukia ovat muun muassa alennetut sähköverokannat ja verovähennykset^[5]. Esimerkiksi työkoneiden polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn dieseliä alempi verokanta on 451 miljoonan euron arvoinen verotuki^[5]. Raskas teollisuus saa vuosittain reilun 200 miljoonan euron suuruisen energiaveronpalautuksen^[7]. Energiaintensiivisten yritysten veronpalautus tarkoittaa, että suuret teollisuusyritykset saavat maksamistaan hiiliveroista keskimäärin 70 prosenttia takaisin^[16]. Tämä heikentää olennaisesti hiiliveron ohjausvaikutusta^[16].

Suomalainen erikoisuus on, että listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus ei ole tasavertaista rikkaiden ja köyhien omistajien välillä. Tiettyjen ehtojen täyttyessä listaamattoman yhtiön osinkojen efektiiviseksi veroasteeksi muodostuu vain 7,5, kun taas pörssiyhtiön osinkotuloista maksetaan 25,5 % efektiivinen vero. Listaamattomien yritysten vauraat omistajat saavat suuren verohyödyn verrattuna muiden yritysten omistajiin. Harvassa maassa on käytössä Suomen kaltainen järjestelmä, ja niissä joissa on, se ei ole yhtä edullinen rikkaille. Asiantuntijat ovat kerta toisensa jälkeen esittäneet listaamattomien yritysten osinkojen verohuojennuksen poistamista: vuonna 2010 Hetemäen työryhmä esitti sen poistamista; vuonna 2017 valtiovarainministeriön yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä esitti sen pienentämistä; 2017 myös Vattin ja Etlan yhteisraportti suositteli samaa; 2019 Partasen työryhmä ei kyennyt löytämään sille mitään kestäviä perusteita. Hetemäen työryhmä arvioi, että listaamattomien yritysten osinkoverojen huojennuksen poistaminen tarkoittaisi valtiolle yli 400 miljoonan euron lisätuloja. Silti veroetuun koskeminen on osoittautunut hyvin hankalaksi, koska siihen liittyy voimakasta edunvalvontaa.^[17]

Käytetyin tuki vuonna 2023 oli energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki (150 miljoonaa euroa vuosittain). ^[12]

Toiseksi eniten vuonna 2023 maksettiin kauppa-alusten työvoimakustannustukea eli ns. miehistötukea (noin 90 miljoonaa euroa vuodessa). Miehistötuki on tarkoitettu työvoimakustannusten alentamiseen ja sitä voivat saada Suomen kauppa-alusluettelossa olevien lasti- ja matkustaja-alusten varustamot. Miehistötuen perusteluna on kilpailukyky ja huoltovarmuus.^[12]

Vuosittain raviurheilu saa tukea noin 40 miljoonaa euroa. "En näe, että sieltä tulisi mitään uusia innovaatioita, mitä voisi laajemmin yhteiskunnassa hyödyntää", Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski sanoo.^[12]

Innovaatiotukia voidaan antaa suorana avustuksena tai esimerkiksi markkinahintoja edullisemman lainan muodossa^[5].

Erilaisia tukia ovat mm. energiantuotantotuki, tutkimus- ja kehitystuet, kauppa-alustuki, palkkatuki, yrityksen kehittämisavustus, maaseudun pienyritystuki, päästökaupan kompensaatiotuki, energiainvestointituki, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus, alueellinen kuljetustuki, kansainvälistymisavustus ja työllisyysperusteinen investointituki.^[7] Tukia ovat myös pienpanimoiden verohuojennus, yrittäjävähennys, työnantajan koulutusvähennys ja turpeen verotuki.^[18]

Tuulivoimalla ja puu- tai biopolttoaineella tuotettua sähköä tuetaan takuuhinnalla^[13]. Sähkön tuotanto vesi- ja tuulivoimalla sai suoraa tukea 156,6 miljoonaa euroa vuonna 2017^[7].

Energiaturpeen veroetu tarkoittaa, että turvetta verotetaan kevyemmin kuin päästötöntä sähköä ja fossiilisia polttoaineita^[16]. Turpeen verotuki on vuonna 2019 noin 189 miljoonaa euroa^[16]. VATT:n tutkija Marita Laukkasen mukaan turpeen tukemista ei voi perustella viennin kilpailukykyyn tai hiilivuotoon liittyvillä argumenteilla^[16].

Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki hyvittää mahdollista sähkön hinnan nousua, mutta vaikka sähkön hinta ei ole noussut, tukea maksetaan silti^[7]. Vuonna 2017 kompensaatiotukea maksettiin 38 miljoonaa euroa^[19]. Tuesta säädetään päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta annetussa laissa (138/2017)^[20].

Lyhytnäköisessä tarkastelussa yritystukien sanotaan auttavan Suomea globaalissa kilpailussa muita maita vastaan, mutta Suomen yritystuet eivät edistä TEM:n yritystukiraportin mukaanyritysten uudistumista vaan ainoastaan vanhan säilyttämistä, mikä ei edistä kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä^[21]. Suomen suuri yritystukien määrä ei myöskään ole tehnyt maasta vastaavassa määrin kilpailukykyisempää^[21].

Päästöoikeuksien ilmaisjakoa perustellaan sillä, että koska muualla maailmassa ei ole vastaavaa päästöjen vähentämiseen tähtäävää päästökauppajärjestelmää, päästöoikeuksien ostaminen aiheuttaisi eurooppalaisille yrityksille suuria kustannuksia, joita Euroopan ulkopuolella ei ole, ja niiden vuoksi teollisuus muuttaisi pian muihin maihin^[15]. Toistaiseksi teollisuus ei ole siirtynyt ulkomaille edes silloin, kun se olisi ollut helppoa^[15].

Yritystukia perustellaan myös huoltovarmuudella, vaikka tuettujen yritysten toiminnalla olisi huoltovarmuuden kanssa vain vähän tekemistä^[21]. Esimerkiksi kauppa-alustuella korvataan varustamoille paitsi lastialusten, myös viihderisteilyalusten palkkakuluja huoltovarmuuden nimissä^[7].

Poliitikot tukevat mielellään aloja, joiden uskovat olevan tulevaisuudessa merkittäviä. Kuitenkin menestyksekkäiksi saattavat lopulta paljastua aivan muut alat.^[21]

Yritystukien avulla pyritään usein pelastamaan työpaikkoja, mutta usein tuet vain viivyttävät työpaikkojen väistämätöntä häviämistä^[6].

Yritystuista hyödyllisimpiä ovat erilaiset innovaatiotuet esimerkiksi yritysten tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen, ja niitä myönnetään 350 miljoonan euron edestä vuonna 2017^[5]. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtava tutkija Seppo Karin mukaan tutkimus- ja tuotekehitysverotuet ovat niitä harvoja tukia, joilla on erittäin vahvat perustelut olemassaololleen^[12].

Työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikön mukaan tuotekehitys- ja innovaatiorahoituksen nimissä annettavien tukien tarkoitus on avustaa sellaista, mihin rahoitusta ei muuten voisi saada, koska on olemassa "markkinapuute"^[5].

Yritystukien perusongelmana on Etlan tutkimusjohtajan Mika Malirannan mukaan kilpailutilanteen vääristyminen^[1].

Etlan tutkimusjohtaja Heli Kosken mukaan haitallisimpia ovat ne tuet, jotka hidastavat uudistumista ja kohdentuvat suhteellisen tehottomille yrityksille^[12]. Valtiovarainministeriön mukaan esimerkkejä säilyttävistä yritystuista ovat muun muassa alueellinen kuljetustuki ja osa yritysten sähköistämistuesta (150 miljoonaa euroa vuodessa)^[22].

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan valtio menettää paljon energiaa käyttäville suuryrityksille suunnatuissa yritystuissa vuosittain 200 miljoonaa euroa saamatta rahoilleen vastinetta. Kyseisen tuen maksamiselle ei ole VATT:n mukaan perusteita, koska kyseiset yritykset pystyvät ostamaan energiansa ulkomaisia kilpailijoitaan halvemmilla hinnoilla. Paljon energiaa käyttävien yritysten saamat tuet ovat lisäksi ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa, sillä tuki vesittää yritysten kannustimet etsiä vähäpäästöisiä ratkaisuja ja parantaa energiatehokkuutta.^[23]

Nokian entisen pääjohtajan Jorma Ollilan mielestä pysyvät yritystuet, kuten myös tukien vaatiminen, sopivat huonosti markkinatalouteen.^[24] Yritysvalmentaja Jari Sarasvuo ei ymmärrä miksi voittoa tavoittelevaa toimintaa pönkitetään valtion varoilla.^[25] Peter Vesterbacka poistaisi yritystuet, koska hänen mukaansa niillä ei ole työllistäviä vaikutuksia ja ne "ylläpitävät tehottomuutta"^[26].

Luonnonsuojeluliiton arvion mukaan vuosittaisista tuista noin 3,5 miljardia euroa tuottaa ympäristölle haittoja^[27].

Ekonomistikoneen kyselyyn kesäkuuhun 2018 menessä vastanneista johtavista suomalaisista taloustieteilijöistä 85 prosenttia katsoi, että yritystukia olisi ryhdyttävä leikkaamaan kunnianhimoisesti^[28][29]. Eri mieltä asiasta oli kuusi prosenttia ja epävarmoja tai vailla mielipidettä 10 prosenttia^[28].

Suomen Yrittäjien yrittäjäjäsenilleen teettämän kyselytutkimuksen noin tuhannesta vastaajasta 48 % vähentäisi yritystukia nykyisestä, 15 % ei osannut sanoa kantaansa ja 37 % ei vähentäisi yritystukia nykyisestä.^[4]

Vaikka yritystukia kritisoidaan laajalti, niiden määrä ei vähene, vaan jopa kasvaa vuosittain^[21]. Poliittisissa työryhmissä suurten teollisuusyritysten harjoittama lobbaus ja perusteeton uhkailu voittavat tutkimustiedon^[21].

Sellaisella tuella, joka on kansantalouden näkökulmasta määrältään pieni, voi suuri merkitys paikallisella tasolla^[21]. Paikalliset kansanedustajat varovat omalla alueellaan vaikuttavien tukien leikkaamista^[21].

Yritystuista sovitaan pitkiksi ajoiksi kerrallaan, ja kerran myönnettyjen tukien katkaiseminen ei onnistu ennen sopimuskauden päättymistä, mikä saattaa kestää vuosikymmeniä^[21].

Yritystukien poistamisella sanotaan olevan monia arvaamattomia vaikutuksia. Tosin tällaiset nimeämättömät seuraukset eivät ole estäneet tekemästä leikkauksia muilla tärkeillä aloilla^[21].

Vuonna 2014 kansalliset yritystuet olivat pienenemässä, mutta loppujen lopuksi uusiutuvan energian tuet kasvattivat summia niin, että tukien kokonaismäärä jatkoi kasvuaan^[8].

Sipilän hallituksen aikana hallitusohjelmaan kirjattiin, että "teollisuuden kustannuksia ei vaalikauden aikana lisätä"^[30]. Niinpä Petteri Orvon mukaan yritystukien leikkaamisesta olisi tehtävä vastaavia muita myönnytyksiä teollisuudelle, sillä muu olisi hänen mukaansa vahingoksi työllisyydelle^[21].

Ennen vuoden 2015 vaaleja julkaistussa talous- ja työllisyyslinjassaan keskustapuolue lupasi leikata elinkeinoelämän tukia 300 miljoonalla eurolla. ^[31]

Vuoden 2017 keväällä Sipilän hallitus tuli siihen tulokseen, että leikkuukelpoisia tukia oli niin vähän, ettei työhön kannattanut edes ryhtyä. Hallitus onnistui kuitenkin leikkaamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksesta, joka on yrityistuista kaikkein hyödyllisimpiä. Myöhemmin hallitus perääntyi tästä suunnitelmastaan ja sen jälkeen tukia pyrittiin jälleen "uudelleenkohdentamaan" tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen kasvattamiseksi.^[21]

Keväällä 2017 valmistui työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesselvitys Suomen yritystukien tasosta ja kehitystarpeista. Raportissa käsiteltiin suoria yritystukia (noin 1,1 miljardia euroa) ja verotukia (noin 2,9 miljardia euroa). Raportissa pääosan tuista todettiin olevan talouden pitkän aikavälin kehityksen kannalta hyödyttömiä tai haitallisia. Kaikista tuista talouden rakenteita uudistavia todettiin olevan vain noin 11 % (400 miljoonaa euroa)^[32].

Syksyllä 2017 keskustan, kokoomuksen ja Sinisen tulevaisuuden muodostama hallitus päätti asettaa työryhmän, jonka oli määrä laatia pitkän aikavälin suunnitelma ja esitykset yritystukien uudistamiseksi^[33]. Työryhmään kutsuttiin kaikkien eduskuntaryhmien edustus^[33].

Työ- ja elinkeinoministeriön entisen kansliapäällikön Erkki Virtasen mukaan tämä tarkoittaa, että "asia haudattiin kuuden metrin syvyyteen"^[34]. Samoin oppositiopoliitikko Touko Aalto (vihr.) nimitti joukkoa ”hautausmaatyöryhmäksi”^[35]. Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäen mukaan työryhmän nimittäminen oli "vastuun pakoilua", sillä jos yritystukien karsiminen on vaikeaa kolmen hallituspuolueen kesken, yhteisymmärryksen saavuttaminen on vielä vaikeampaa kaikkien puolueiden kesken^[36].

Yritystukia pohtivassa työryhmässä olivat jäseninä mm. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n, Metsäteollisuus ry:n, Suomen Yrittäjien ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n edustajat^[37]. Ryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen moitti lehtihaastattelussa VATT:n käyttämää yritystukien laskutapaa väittäen, että tukia maksetaan todellisuudessa enintään 2–3 miljardia, ja ihmetteli, miksi selvitystyöhön oli koskaan edes ryhdytty^[38].

Etukäteen saatujen tietojen mukaan työryhmä tulisi keskittymään mm. ruumisautojen autoverovapauden poistamiseen ja aikoi esittää tukiin kokonaisuudessaan vain 170 miljoonan euron muutoksia, mikä tarkoittaisi 4,25 % osuutta tarkasteltavina olleiden tukien kokonaismäärästä^[39]. Kun työryhmästä seuraavan kerran kuultiin, sen ehdottamat muutokset olivat supistuneet entisestäänkin niin, että ne toisivat loppujen lopuksi vain 60 miljoonan euron säästöt, mikä tarkoittaisi 1,5 % osuutta yritystukien kokonaismäärästä^[40].

Työryhmän uudistus kaatui lopulta kokonaan^[41][42].

Vuonna 2017 yritystukien määrä kasvoi jälleen^[7]. Summaa kasvatti esimerkiksi kokonaan uusi yritystukimuoto, päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki^[7].

Sdp ajoi ennen eduskuntavaaleja listaamattomien yritysten veroetuun puuttumista ja varakkaita yrittäjiä suosivan yrittäjävähennyksen poistoa,^[17] mutta keskustalle yrittäjävähennyksen säilyttäminen oli yksi kynnyskysymyksistä hallitukseen menolle, ja myös listaamattomien yritysten osinkojen verokohtelu on keskustalle tärkeä kysymys.^[43]

Rinteen hallitus päätti asettaa työryhmän laatimaan ehdotuksen yritystukien 100 miljoonan euron leikkauksista syksyn 2019 budjettiriiheen mennessä^[44]. Elinkeinoministeri Katri Kulmuni asetti valtiosihteerityöryhmän tekemään ehdotusta^[45]. Valtiosihteeri Jari Partasen työryhmä oli yhtä mieltä listaamattomien yritysten osinkoverotuksen huojennuksen pienentämisestä (400 miljoonaa euroa), mutta keskustan ja RKP:n ryhmistä tehtiin selväksi, ettei veroetuun saa koskea, ja lopulta työryhmä päätyi vain toivomaan, että haitalliseen tukeen puututaan joskus myöhemmin^[17]. Työryhmän lopputulos oli, että vaadittu yritystukien leikkaus toteutetaan poistamalla parafiinisen dieselöljyn veronalennus, arvoltaan 120 miljoonaa euroa.^[27] Käytännössä kysymys on Nesteen fossiilipohjaisen erityisdieselin saamasta tuesta.^[46]

Yritystukia tarkastellaan vielä uudelleen jatkotyössä, jossa hallituksen mukaan tavoitellaan ympäristö- ja ilmastovaikutuksiltaan haitallisten tukien merkittävää leikkausta^[27]. Pääministeri Antti Rinteen mukaan kaikki yritystuet tullaan vielä perkaamaan ja jatkotyön perusteella tehdään päätöksiä lisäleikkauksista vuoden 2020 syksyllä^[47][27]. Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaan teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä tullaan poistamaan^[44].

Marinin hallitus päätti lopettaa päästökauppakompensaation, mutta sen tilalle tulee teollisuuden sähköistämisen tuki^[48].

Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps) päätti lakkauttaa riippumattoman yritystukien tutkimusjaoston. Jaoston lakkauttaminen edellyttää valtioneuvoston yleisistunnon päätöstä. Jaoston puheenjohtajan, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Heli Kosken mukaan ”Vaikuttaa siltä, että hallitus ei halua hyödyntää päätöksenteossaan tutkimukseen perustuvaa tietoa". ^[49]

VATTin yritystukiin liittyvät tutkimusaloitteet tulivat usein niin kutsutun VNTEAS -välineen kautta (valtioneuvoston yhteinen selvitys- ja tutkimustoiminta)^[50], ja sen hallitus lakkautti ^[51].

Koostaessaan 2,8 miljardin euron suuruisia sopeutuksia pääministeri Petteri Orpo sanoi hallituksensa käyneen läpi ”laarien pohjatkin”, mutta yritystuista hallitus onnistui säästämään vain runsaat 50 miljoonaa euroa.^[52] Ilta-Sanomien lähteiden mukaan yritystukien leikkaamista ei missään kohdin edes yritetty vakavissaan.^[53]

• Maataloustuki
• Markkinahäiriö
• Tuki

• Timo Rauhanen ym.: Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 2015, nro 8. Artikkelin verkkoversio.

• Elias Einiö: Innovaatioiden tukeminen kannattaa. VATT Policy Brief, 2013, nro 1. Artikkelin verkkoversio.
• Einiö, E., Maliranta, M. & Toivanen, O.: Yritystuet ja yritystoiminta. Talous ja yhteiskunta, 2013, nro 4. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ilmakunnas, Pekka: Yritystuki taloustieteen näkökulmasta. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 1994, 90(4). vsk, s. 469-479. Artikkelin verkkoversio.
• Pietarinen, Matti: Yritystukiselvitys. Työ ja elinkeinoministerilön julkaisuja, Innovaatio, 2012, nro 7. Artikkelin verkkoversio.

• Yritystuet – mitä ne ovat ja valmistelun askeleet Työ- ja elinkeinoministeriö
• Yritystukien tietopalvelu
• Yritystukien tutkimusjaoston raportti 2023