Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1948

Vuoden 1948 kesäolympialaisissa Lontoossa järjestettiin yleisurheilussa 33 kilpailutapahtumaa, 24 miehille ja 9 naisille.

Mitalistit

Miehet

LajiSijoituksetSelostus
100 m
Harrison Dillard
 Yhdysvallat
10,3
Barney Ewell
 Yhdysvallat
10,4
Lloyd LaBeach
 Panama
10,6
 
200 m
Mel Patton
 Yhdysvallat
21,1
Barney Ewell
 Yhdysvallat
21,1
Lloyd LaBeach
 Panama
21,2
 
400 m
Arthur Wint
 Jamaika
46,2Maailmanennätyksen 45,9 s aiemmin samana vuonna juossut Herb McKenley aloitti lujaa, mutta hänen maanmiehensä Arthur Wint ohitti hänet parikymmentä metriä ennen maalia ja voitti ensimmäisenä jamaikalaisena olympiakultaa. Kolme päivää aiemmin Wint oli saavuttanut 800 metrin juoksussa hopeaa.[1][2]
Herb McKenley
 Jamaika
46,4
Mal Whitfield
 Yhdysvallat
46,8
 
800 m
Mal Whitfield
 Yhdysvallat
1.49,2
Arthur Wint
 Jamaika
1.49,5
Marcel Hansenne
 Ranska
1.49,8
 
1 500 m
Henry Eriksson
 Ruotsi
3.49,8
Lennart Strand
 Ruotsi
3.50,4
Wim Slijkhuis
 Alankomaat
3.50,4
 
5 000 m
Gaston Reiff
 Belgia
14.17,6
Emil Zátopek
 Tšekkoslovakia
14.17,8
Wim Slijkhuis
 Alankomaat
14.26,8
 
10 000 m
Emil Zátopek
 Tšekkoslovakia
29.59,6Maailmanennätystä hallussaan pitänyt suomalainen Viljo Heino keskeytti yritettyään pitkään pysyä Emil Zátopekin vauhdissa. Zátopek voitti toiseksi sijoittunutta 300 metrin erolla ja ohitti kahta lukuun ottamatta muut maaliin päässeet juoksijat kierroksella.[3][4]
Alain Mimoun
 Ranska
30.47,4
Bertil Albertsson
 Ruotsi
30.53,6
 
Maraton
Delfo Cabrera
 Argentiina
2.34.51,6Étienne Gailly nousi viiden viimeisen kilometrin aikana selvään johtoon ja saapui stadionille ensimmäisenä mutta joutui täysin uupuneena päästämään kaksi kilpailijaa ohitseen. Neljänneksi sijoittunut eteläafrikkalainen Johannes Coleman oli 12 vuotta aiemmin Berliinin olympialaisissa sijoittunut samassa lajissa kuudenneksi.[5][6]
Thomas Richards
 Yhdistynyt kuningaskunta
2.35.07,6
Étienne Gailly
 Belgia
2.35.33,6
 
110 m aitajuoksu
William Porter
 Yhdysvallat
13,9Maailmanennätysjuoksija Harrison Dillard oli epäonnistunut Yhdysvaltain olympiakarsinnoissa ja pääsi tämän päämatkansa sijasta juoksemaan vain 100 metrin juoksun ja viestin. Yhdysvallat otti silti aitakilpailusta kolmoisvoiton.[5][7]
Clyde Scott
 Yhdysvallat
14,1
Craig Dixon
 Yhdysvallat
14,1
 
400 m aitajuoksu
Roy Cochran
 Yhdysvallat
51,1Duncan White saavutti Ceylonin (nyk. Sri Lanka) ensimmäisen olympiamitalin, joka oli myös ainoa vuoteen 2000 saakka.[5][8]
Duncan White
 Ceylon
51,8
Rune Larsson
 Ruotsi
52,2
 
3 000 m estejuoksu
Tore Sjöstrand
 Ruotsi
9.04,6Kaksi vuotta aiemmin Euroopan-mestaruuden voittanut ranskalainen Raphaël Pujazon kärsi nyt kilpailun puolivälissä vatsakrampeista ja keskeytti.[9] Hopeamitalisti Erik Elmsäter sijoittui aiemmin vuonna 1948 Sankt Moritzin talviolympialaisissa yhdistetyssä hiihdossa yhdeksänneksi.[5]
Erik Elmsäter
 Ruotsi
9.08,2
Göte Hagström
 Ruotsi
9.11,8
 
4 x 100 m
 Yhdysvallat
Barney Ewell
Lorenzo Wright
Harrison Dillard
Mel Patton
40,6Yhdysvallat hylättiin aluksi ensimmäisessä vaihdossa tapahtuneen vaihtovirheen vuoksi ja Ison-Britannian joukkue sai palkintojenjaossa kultamitalit. Kolme päivää myöhemmin kilpailun tuomaristo tutki juoksusta kuvattuja filmejä ja totesi vaihdon olleen sääntöjen mukainen, joten Yhdysvallat julistettiin sittenkin voittajaksi.[5][10]
 Yhdistynyt kuningaskunta
Alastair McCorquodale
John Gregory
Kenneth Jones
John Archer
41,3
 Italia
Michele Tito
Enrico Perucconi
Carlo Monti
Antonio Siddi
41,5
 
4 x 400 m
 Yhdysvallat
Roy Cochran
Clifford Bourland
Arthur Harnden
Mal Whitfield
3.10,4Kuudesta loppukilpailujoukkueesta Jamaika ja Italia keskeyttivät.[5][11]
 Ranska
Jean Kerebel
Francis Schewetta
Robert Chef D'Hotel
Jacques Lunis
3.14,8
 Ruotsi
Kurt Lundquist
Lars-Erik Wolfbrandt
Folke Alnevik
Rune Larsson
3.16,0
 
10 km kävely
John Mikaelsson
 Ruotsi
45.13,2Useita virallisia ja epävirallisia maailmanennätyksiä eri kävelymatkoilla muutama vuosi aiemmin tehnyt ruotsalainen Werner Hardmo hylättiin.[12]
Ingemar Johansson
 Ruotsi
45.43,8
Fritz Schwab
 Sveitsi
46.00,2
 
50 km kävely
John Ljunggren
 Ruotsi
4.41.52Pronssimitalisti Tebbs Lloyd-Johnson oli 48-vuotiaana olympiahistorian vanhin yleisurheilumitalisti.[5][13]
Gaston Godel
 Sveitsi
4.48.17
Tebbs Lloyd-Johnson
 Yhdistynyt kuningaskunta
4.48.31
 
Korkeushyppy
John Winter
 Australia
1,98 mEnsi kertaa olympialaisissa samaan tulokseen päätyneiden sijoitukset ratkottiin pudotusten määrän perusteella, ja nyt sillä ratkaistiin himmeämmät mitalisijat, kun neljä hyppääjää päätyi tasatulokseen 195 cm.[14]
Bjørn Paulson
 Norja
1,95 m
George Stanich
 Yhdysvallat
1,95 m
 
Seiväshyppy
Guinn Smith
 Yhdysvallat
4,30 mGuinn Smith ylitti 430 cm kaatosateessa viimeisellä yrityksellään ja nousi Erkki Katajan ohi voittoon.[5][15]
Erkki Kataja
 Suomi
4,20 m
Robert Richards
 Yhdysvallat
4,20 m
 
Pituushyppy
Willie Steele
 Yhdysvallat
7,82 m
Theodore Bruce
 Australia
7,55 m
Herbert Douglas
 Yhdysvallat
7,54 m
 
Kolmiloikka
Arne Åhman
 Ruotsi
15,40 m
George Avery
 Australia
15,36 m
Ruhi Sarialp
 Turkki
15,02 m
 
Kuulantyöntö
Wilbur Thompson
 Yhdysvallat
17,12 mMaailmanennätyksen 17,68 m aiemmin samana vuonna työntänyt Charles Fonville ei selviytynyt Yhdysvaltain olympiakarsinnoista kisoihin, mutta Yhdysvallat otti silti ylivoimaisen kolmoisvoiton neljänneksi sijoittuneen puolalaisen Mieczysław Łomowskin jäätyä pronssista 99 senttimetrin päähän.[16][17]
Jim Delaney
 Yhdysvallat
16,68 m
James Fuchs
 Yhdysvallat
16,42 m
 
Kiekonheitto
Adolfo Consolini
 Italia
52,78 m
Giuseppe Tosi
 Italia
51,78 m
Fortune Gordien
 Yhdysvallat
50,77 m
 
Moukarinheitto
Imre Németh
 Unkari
56,07 mImre Németh heitti pari viikkoa ennen olympiakisoja maailmanennätyksen 59,02 m.[16][18]
Ivan Gubijan
 Jugoslavia
54,27 m
Robert Bennett
 Yhdysvallat
53,73 m
 
Keihäänheitto
Tapio Rautavaara
 Suomi
69,77 mTapio Rautavaara teki huonokuntoisella heittopaikalla voittotuloksen ensimmäisellä heittokierroksella.[16] Yhdysvaltalaisen Martin Bilesin karsintakilpailun tulos olisi riittänyt hopeamitaliin, mutta loppukilpailussa hän jäi kuudenneksi tuloksella 65,17 m.[19]
Steve Seymour
 Yhdysvallat
67,56 m
József Várszegi
 Unkari
67,03 m
 
Kymmenottelu
Bob Mathias
 Yhdysvallat
7139Bob Mathias voitti olympiakultaa 17-vuotiaana uransa kolmannessa kymmenottelussaan.[16] Ensimmäisen päivän jälkeen hän oli kilpailussa kolmantena.[20]
Ignace Heinrich
 Ranska
6974
Floyd Simmons
 Yhdysvallat
6950
 

Naiset

LajiSijoituksetSelostus
100 m
Fanny Blankers-Koen
 Alankomaat
11,9Kultamitalisti Fanny Blankers-Koen oli 18-vuotiaana osallistunut jo vuoden 1936 olympialaisiin ja oli nyt 30-vuotias kahden lapsen äiti.[16][21]
Dorothy Manley
 Yhdistynyt kuningaskunta
12,2
Shirley Strickland
 Australia
12,2
 
200 m
Fanny Blankers-Koen
 Alankomaat
24,4Fanny Blankers-Koen voitti kisojen kolmannen henkilökohtaisen kultamitalinsa voitettuaan aiemmin 100 metrin juoksun ja 80 metrin aitajuoksun.[22]
Audrey Williamson
 Yhdistynyt kuningaskunta
25,1
Audrey Patterson
 Yhdysvallat
25,2
 
80 m aitajuoksu
Fanny Blankers-Koen
 Alankomaat
11,2
Maureen Gardner
 Yhdistynyt kuningaskunta
11,2
Shirley Strickland
 Australia
11,4
 
4 x 100 m
 Alankomaat
Xenia Stad-de Jong
Jeanette Witziers-Timmer
Gerda van der Kade-Koudijs
Fanny Blankers-Koen
47,5Fanny Blankers-Koen lähti ankkuriosuudelle neljäntenä mutta ohitti edellään olleet ja voitti kisojen neljännen kultamitalinsa.[16][23]
 Australia
Shirley Strickland
June Maston
Betty McKinnon
Joyce King
47,6
 Kanada
Viola Myers
Nancy Mackay
Diane Foster
Patricia Jones
47,8
 
Korkeushyppy
Alice Coachman
 Yhdysvallat
1,68 mMaailmanennätys oli Fanny Blankers-Koenin 171 cm. Alice Coachman voitti kultaa ylitettyään 168 cm ensimmäisellä yrityksellään, kun Dorothy Tyler, vuoden 1936 olympiahopeamitalisti pääsi sen yli vasta toisellaan. Pronssimitalisti Micheline Ostermeyer oli jo aiempina päivinä voittanut kultaa kiekonheitossa ja kuulantyönnössä.[16][24]
Dorothy Tyler
 Yhdistynyt kuningaskunta
1,68 m
Micheline Ostermeyer
 Ranska
1,61 m
 
Pituushyppy
Olga Gyarmati
 Unkari
5,695 mMaailmanennätys oli Fanny Blankers-Koenin 625 cm.[25][26]
Noëmi Simonetto de Portela
 Argentiina
5,60 m
Ann-Britt Leyman
 Ruotsi
5,575 m
 
Kuulantyöntö
Micheline Ostermeyer
 Ranska
13,75 m
Amelia Piccinini
 Italia
13,09 m
Ine Schäffer
 Itävalta
13,08 m
 
Kiekonheitto
Micheline Ostermeyer
 Ranska
41,92 m
Edera Cordiale
 Italia
41,17 m
Jacqueline Mazéas
 Ranska
40,47 m
 
Keihäänheitto
Herma Bauma
 Itävalta
45,57 m
Kaisa Parviainen
 Suomi
43,79 m
Lily Carlstedt
 Tanska
42,08 m
 

Lähteet

  • Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
  • Wallechinsky, David: The Complete Book of the Olympics. Penguin, 1988. ISBN 0-14-010771-1. (englanniksi)

Viitteet

Aiheesta muualla