Yhdysvaltain episkopaalinen kirkko

Kirkon Connecticutin papisto valitsi vuonna 1783 piispakseen Samuel Seaburyn. Englannin laki kuitenkin esti vihkimästä piispaksi henkilöä, joka ei vannonut uskollisuutta monarkille, joten hänet vihittiin Skotlannissa. Laillisten esteiden poistamisen jälkeen Canterburyn arkkipiispa vihki William Whiten Pennsylvanian piispaksi ja Samuel Provoostin New Yorkin piispaksi.^[4]

Vuonna 2003 kirkon kirkolliskokous valitsi äänin 128–63 New Hampshiren piispaksi avoimesti homoseksuaalin Gene Robinsonin. Valinta aiheutti runsaasti kiistoja sekä pelkoa kirkon yhtenäisyyden vaarantumisesta.^[5] Valinnan seurauksena erityisesti Afrikan ja Aasian konservatiiviset anglikaanit katkaisivat välinsä Yhdysvaltain episkopaalisen kirkon kanssa.^[6]

Vuonna 2009 episkopaalisen kirkon ja Kanadan anglikaanisen kirkon liberalisoitumiseen pettyneet erosivat näistä kirkoista ja perustivat Pohjois-Amerikan anglikaanisen kirkon (Anglican Church in North America, ACNA), jolla oli vuoteen 2016 mennessä lähes tuhat seurakuntaa ja yli 100 000 jäsentä.^[7] Vuonna 2012 katolinen kirkko perusti episkopaalisessa kirkossa kirkon pappisvirkaa koskeviin ratkaisuihin sekä seksuaalietiikkaan pettyneille oman personaaliordinariaatin, johon liittyneet saivat säilyttää osan liturgisista käytänteistään ja johon liittyvät episkopaalipapit saattoivat päästä katolisen kirkon papeiksi vaikka olisivatkin naimisissa. Alkuvaiheessa noin tähän ordinariaattiin ilmaisi liittymishalunsa sata pappia, kuusi seurakuntaa ja noin 1 400 seurakuntalaista.^{päivitettävä[8]}

Kirkko hyväksyi sääntömuutoksen, jonka perusteella se alkoi 1. heinäkuuta 2015 vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja.^[9][10]

Episkopaalisella kirkolla on jäseniä vajaat kaksi miljoonaa, ja episkopaalien osuus Yhdysvaltojen väestöstä on puolen prosentin luokkaa. Episkopaalit ovat keskimäärin huomattavasti varakkaampia ja koulutetumpia kuin useimpiin muihin yhdysvaltalaisiin uskonnollisiin ryhmiin kuuluvat, ja he ovat määräänsä nähden yliedustettuja amerikkalaisen liike-elämän ja politiikan korkeimmissa johtotehtävissä.^[11] Kaksi kolmasosaa Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen allekirjoittaneista oli episkopaaleja, ja usea teollisuudessa tai finanssialalla vaurastunut amerikkalaissuku, kuten esimerkiksi Vanderbilt, Astor, Morgan ja Harriman, oli taustaltaan episkopaalinen.^[11] Episkopaaleja ovat olleet myös useat Yhdysvaltojen presidentit, kuten George Washington, James Madison, Franklin D. Roosevelt, Gerald Ford ja George H. W. Bush.^[12]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yhdysvaltain episkopaalinen kirkko Wikimedia Commonsissa