Voikkaan paperitehdas

Voikkaan paperitehdas oli paperitehdas Kouvolan Voikkaalla, silloisessa Kuusankosken kaupungissa Pohjois-Kymenlaaksossa. Se oli toiminnassa lähes 110 vuoden ajan (1897–2006).

Monien vuosikymmenien ajan tehdas oli Kymmene-konsernin lippulaiva, mutta Yhtyneiden Paperitehtaiden ja Kymmenen vuonna 1996 tapahtuneen fuusion jälkeen tehtaaseen ei enää panostettu. Tehtaan lopullisesta alasajosta ilmoitettiin maaliskuussa 2006. Jo tätä ennen tehtaalta oli vähennetty lähes 500 työpaikkaa vuosikymmenen aikana. Tehdas tuotti pääasiassa aikakaus- ja sanomalehtipaperia.

Sellun valmistus tehtaalla lopetettiin jo 1964. Viimeisin hiomo, painehiomo (PGW), rakennettiin vuonna 1991. Uuden hiomon valmistumisen myötä tehtaan prosessijärjestelmiin jouduttiin tekemään huomattavia muutoksia. Suunnittelijana toimi muun muassa jyväskyläläinen insinööritoimisto Jyplan Oy. Uuden hiomon ohella tehtaalle oli suunnitteilla myös uusi paperikone (PK19), jonka suunnitelmat oli viety jo pitkälle. PK19 olisi sijainnut PK18:n hallin vieressä. Suunnitelmat uudesta paperikonelinjasta romutettiin lopullisesti vuonna 1996 Yhtyneiden paperitehtaiden sekä Kymmenen fuusion jälkeen ja Voikkaalle kaavailtu paperikonelinja päädyttiin lopulta sijoittamaan Raumalle.

Tehdas ajettiin alas lopullisesti syyskuun 2006 loppuun mennessä. Lopettaminen johti tehtaalla 670 henkilön irtisanomisiin.^[1] Suurin osa tehtaan työntekijöistä kuului Paperiliiton Voikkaan osastoon n:o 36. Tehtaan viimeinen pääluottamusmies oli Kari Haaraoja.

Voikkaan paperitehtaan viimeiset paperitonnit tuotettiin juuri ennen juhannusta 2006. PK16 myytiin Filippiineille, PK11 ja PK18 Turkkiin ja PK17 romutettiin.

YLE teki tehtaasta TV-dokumentin Kone 17, joka kertoi paperitehtaan paperikone seitsemäntoista alasajosta. Dokumentin jatko-osa Voikkaa sai ensi-iltansa lokakuussa 2007 ja kertoo ajasta, jolloin toiminta pysähtyi ja ihmiset alkoivat etsiä uutta työtä.

Kymiyhtiön satavuotisjuhlavuonna 1972 Voikkaan tehtaan paperivarastossa järjestettiin Suomen kaikkien aikojen suurin lounastapahtuma. Siihen osallistui 7 200 kutsuvierasta. Tapahtuman suunnitteli ja organisoi yhtiön klubiravintola Koskelan johtaja Paula Lehtovirta.^[2]

Tehtaan koneet

Paperikoneet

Voikkaan tehtaalla on toiminut kaikkiaan 11 paperikonetta. Parhaimmillaan 1960- ja 1970-luvuilla koneita oli yhtä aikaa käynnissä seitsemän. Kahden uusimman paperikoneen kapasiteetti oli yhteensä 410 000 tonnia vuodessa MFC- ja LWC-paperia. Tehtaalla ehdittiin valmistaa 108 vuoden aikana yhteensä 18,5 miljoonaa tonnia paperia, josta suurin osa oli sanomalehtipaperia. Paperikoneiden numerointia muutettiin 1960-luvun alussa PK11-koneen valmistumisen myötä, jotta Kymiyhtiön eri koneet eivät sekoittuisi keskenään.

Kone	Valmistaja	Toiminnassa vuosina	Viiraosa	Viiraleveys	Puristinosa	Nopeus	Kapasiteetti	Muuta
Paperikone PKI	Banning & Setz	1898–1906	Tasoviira	81" (2 057 mm)	?	50 m/min	?	Tuhoutui tulipalossa vuonna 1906. Poistettu.
Paperikone PKII	Banning & Setz	1899–1906	Tasoviira	?	?	?	?	Tuhoutui tulipalossa vuonna 1906. Poistettu.
Paperikone PKIII / PK13	Banning & Setz	1901–1962	Tasoviira	?	?	?	?	Poistettu.
Paperikone PKIV / PK14	Banning & Setz	1903–1979	Tasoviira	?	?	?	?	Poistettu.
Paperikone PKV	Golzerner Maschinenfabrik	(1882) 1905–1906	Tasoviira	80" (2 032 mm)	?	50 m/min	?	Entinen Kymintehtaan PK II, 1882–1905. Tuhoutui tulipalossa vuonna 1906. Poistettu.
Paperikone PK2 / PK12	Voith	1907–1978	Tasoviira	108" (2 743 mm)	?	120 m/min	Kiiltävät SC-laadut	Poistettu.
Paperikone PK5 / PK15	Banning & Setz	1907–1977	Tasoviira	113" (2 870 mm)	?	120 m/min	7 900 t/a, Kiiltävät SC-laadut (Suurin paperikone Suomessa vuoteen 1921 saakka)	Poistettu.
Paperikone PK6 / PK16	Walmsley & Co	1935–2002	Tasoviira	5 330 mm	?	450 m/min (alkuper.)	75 000 t/a, Erikoissanomalehtipaperi (alkuper. 40 000 t/a)	Myyty Filippiineille, Purku-urakoitsija Umacon Oy
Paperikone PK7 / PK17	Walmsley & Co	1936–2004	Tasoviira	5 330 mm	?	450 m/min (alkuper.)	100 000 t/a, MFS-paperi (kirjapaperi) (alkuper. 40 000 t/a)	Romutettu kesällä 2007.
Paperikone PK11	Valmet	1961–2006 (Uusittu 1986, puretaan 2010)	Sym-former R (1985), modernisoitu tasoviira	5 160 mm	Sym-press II (1989)	1 250 m/min (alkuper. 800 m/min)	150 000 t/a, mattapintainen, päällystetty MFC-paperi (alkuper. 80 000 t/a)	33 kuivaussylinteriä. Purettu 2010–2011. Myyty Turkkiin voimapaperin valmistukseen. Päällystysyksikkö ja kalanterit eivät sisältyneet kauppaan.
Paperikone PK18	Valmet	1968–2006 (uusittu vuosina 1984 ja 1988, purettu vuonna 2010)	Sym-former R (1984), modernisoitu tasoviira	7 270 mm	Sym-press II (1988)	1 330 m/min	250 000 t/a, Päällystetty LWC-paperi (Aiemmin SC-paperi)	38 kuivaussylinteriä. Purettu 2010–2011. Myyty Turkkiin voimapaperin valmistukseen. Päällystysyksikkö ja kalanterit eivät sisältyneet kauppaan.

Hiomot

Voith-hiomo (1927–1991)
Tampella-hiomo (SGW), 5 kpl Tampella hiomokonelinjaa (1972–2004), purettu vuonna 2009
Painehiomo (PGW) (1991–2006), myyty Kanadan Miramichiin

Voimalaitos

Viimeiset jäljellä olevat kattilat (K13, K16 ja K17) purettiin lokakuun 2009 loppuun mennessä.

Kattilat:

K13 (192x–2006) maakaasu, polttoaineteho 85 MW
K16 (1953–2006) kivihiili, maakaasu, (öljy), polttoaineteho 70 MW
K17 (1962–2006) kivihiili, puu, turve, maakaasu, (öljy), polttoaineteho 103 MW

Turbiinit:Kaksi turbiinia. Höyryturbiini on vuodelta 1956 ja sen tilavuus on lähes 26 000 kuutiota.

Vanhempi kattilahuone on arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema ja rakennettu 1930-luvulla, uudempi kattilalaitos on vuodelta 1959. Vanhempaa laitosta on rakentamisen jälkeen laajennettu monessa eri vaiheessa, joten alkuperäisestä, Lindqvistin suunnittelemasta ulkonäöstä on jäljellä vain kaksi julkisivua. Voimalaitoksen tiilinen piippu räjäytettiin kesäkuussa 2005. Kattilalaitoksen kolme rakennusta puretaan todennäköisesti vuonna 2010.^[3]

Muita tehdasalueen tuotanto-osastoja

Sampo-hiomakivitehdas
Karbiditehdas
Happitehdas
Self-Copy itsejäljentävä paperi
Finnish Peroxides (1970-), yhteisyritys (Laporte, Solvay, Kymi) nyk. Solvay, valmistaa vetyperoksidia

Tuotteet

Päällystetty aikakauslehtipaperi (LWC)

UPM Ultra
UPM Ultra Silk
UPM Cote
UPM Cote Silk

Mattapäällystetty hiokepitoinen aikakauslehtipaperi (MFC) PK11

UPM Satin
Kym Tech
Voc
Saimatech

Superkalanteroitu SC-aikakauslehtipaperit (PK12 ja PK15)

Kiiltävät laadut

Painopaperit (PK16 ja PK17)

Kym Press

Rakennukset

Noin 60 hehtaarin laajuisella tehdasalueella on yli 60 rakennusta. Vanhimmat säilyneet tuotantorakennukset ovat vuodelta 1896, jolloin tehdas perustettiin. Suurin osa vanhoista rakennuksista on punatiilisiä. Alueella on lisäksi lukuisia perinteiseen teollisuusyhdyskuntaan kuuluvia rakennuksia.

Vanhempi paperitehdas (Gesellius–Lindgren–Saarinen, 1902). Tulipalo tuhosi suuren osan tehtaasta 1906, ja jäljelle jäi ainoastaan itäinen julkisivu pyöreine kulmatorneineen.
Voikkaan selluloosatehdas (1901–1902) (puretaan vuosien 2010–2011 aikana)
Voikkaan sulfiittispriitehdas (S. A. Lindqvist, 1919)
Voikkaan vesivoimalaitos (B. Federley, 1922)
Kuorimo (vanha osa rakennettu 1930–31, uusi osa 1961) (kumpikin puretaan todennäköisesti vuonna 2010)^[3]
Virkamiesklubi (S. A. Lindqvist, 1919)
Ruiskumestarintalo (S. A. Lindqvist, 1918)
Entinen pääkonttori (Mestarikerho) (1899)
Työläiskasarmi Rauhala (1899) (purettu)
Paloasema (Valter Thomé, 1913) (nykyisin Kuusankosken VPK:n asemapaikkana)
Myllytien varren kerrostaloalue (B. Liljequist ja A. Helander, 1950-luvun alku)

Merkittäviä vuosilukuja

1897 Tehdas perustetaan
1898 PKI käynnistyy
1899 PKII käynnistyy
1901 PKIII käynnistyy
1902 Sulfiittiselluloosatehdas käynnistyy
1903 PKIV käynnistyy
1905 PKV käynnistyy
1906 PKI, PKII ja PKV tuhoutuvat tulipalossa
1907 Uusia paperikoneita rakennetaan palaneiden tilalle
1921 Uusi voimalaitos
1927 Uusi Voith-hiomo
1935 Uusi paperikone PK6 (PK16)
1936 Uusi paperikone PK7 (PK 17)
1953 Höyryvoimalaitoksella K16 käynnistyy
1961 Uusi paperikone PK11
1962 PK13 suljetaan, höyryvoimalaitoksella K17 käynnistyy
1964 Sulfiittiselluloosan valmistus lopetetaan
1968 Uusi paperikone PK18
1977 PK15 suljetaan
1978 PK12 suljetaan
1979 PK14 suljetaan
2002 PK16 myytiin
2004 PK17 suljetaan
2006 Tehdas lopetetaan (PK11 ja PK18 suljetaan)
2007 PK17 puretaan
2010 PK11 ja PK18 myytiin

Tehtaanjohtajat

Rudolf Elving 1897–1908
Johan Honauer 1901–1908
J. W. Barrit 1908–1913
Bertel O. Heikel 1913–1916
Viljo Durchman 1917–1949
T. Z. Wiklund 1950–1962
Olof Hixen 1963
Magnus Wangel 1964–1972
Anders Lund 1973–1985
Pekka Holm, Pekka Suursalmi 1985–1986
Pekka Holm 1986–1989
Kari Kalliala 1990–1994
Heikki Hassi 1995
Pertti Asunmaa 1996–1998
Juha Kääriäinen 1998
Pertti Asunmaa 1998–2003
Raimo Särkelä 2003–2006
Aki Kohonen 2006–2007

Tehtaan tilojen uusi käyttö

Tehtaan tiloissa toimivat muun muassa energia- ja tietoliikennealan sekä teollisuuden palveluja tarjoava Empower, logistiikkayritys Kouvola Cargo Handling ja tavarankäsittely-yritys KCH, mutta kumpikin on jo muuttanut pois Voikkaalta. Alkuvuodesta 2008 kesään 2010 alueella toimi ABB:n generaattori- ja moottoritehdas.^[4]^[5]^[1] Myös parikymmentä pienempää yritystä, kuten rautatiekalustoa huoltava Teräspyörä Oy, on saanut toimitilat entisistä tehtaan tiloista, ja ne työllistävät yhteensä noin 200 työntekijää^[1]. Tehtaan tiloista kuitenkin kaksi kolmasosaa on vielä tyhjillään.^[1]

Rautatie ja kalusto

Tehdasalueella toimi vuosina 1918–1960 Kuusankosken ja Voikkaan tehdasalueet yhdistänyt 5,5 km:n mittainen kapearaiteinen Kuusankosken–Voikan rautatie. Radasta on jäljellä suojeltu tallirakennus Voikkaan tehdasalueella sekä yksi moottoriveturi ja kaksi matkustajavaunua kunnostettuna ja käytössä Jokioisten museorautatiellä. Lisäksi säilyneenä ovat radalla liikennöineet kaksi umpitavaravaunua sekä kaivinkoneen kuljetusta varten oleva raskaskuljetuslavetti.

Tehdasalueelle rakennettiin myös leveäraiteinen Voikkaa–Haarankallio-rata vuonna 1902 Savon radalta, Harjun aseman pohjoispuolelta. Kuusanniemestä tuleva, vuonna 1964 valmistunut Kouvola–Kuusankoski-rata korvasi tämän yhteyden, joka purettiin lopulta vuonna 1981. Tehtaan vaihtotyöt hoidettiin Kymiyhtiön omilla vetureilla. Voikkaan rautatieaseman ratapiha on nykyään tehdasalueella toimivien yritysten, kuten Teräspyörä Oy:n, käytössä.

Voikkaalta oli lyhyen aikaa rautatieyhteys myös Korialle Voikkaan vanhan sillan yli kesäkuusta 1940 alkaen Koria–Voikkaa-rataa pitkin. Rauhan tultua tämän radan kiskot purettiin pois kuitenkin jo vuonna 1945 ja Kuusankosken taajaman länsireunaa halkova ratapenkka jäi kevyenliikenteen väyläksi.

Katso myös

Lähteet

Kuvia paperikone PK16:n purkamisesta^{[vanhentunut linkki]}
YLE, Voikkaa-ilmiö (Arkistoitu – Internet Archive)
Kouvolan sanomien artikkeli koneiden myynnistä^{[vanhentunut linkki]}
PK18 myynti-ilmoitus (kuvia) (Arkistoitu – Internet Archive)
PK11 myynti-ilmoitus (kuvia) (Arkistoitu – Internet Archive)
Tuuri, Antti. (1999) UPM-Kymmene, Metsän jättiläisen synty. Otava. Helsinki. 493 s.
Nykänen, Panu & Paulapuro, Hannu (2005) Telan ympäri – Vuosisata suomalaista paperikone- ja paperinvalmistustekniikkaa. Tekniikan Historian Seura THS ry. Helsinki.

Viitteet

Aiheesta muualla

Voikkaan paperitehdas Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Kone 17, Videomakers Oy (Youtube)
Voikkaa, Videomakers Oy (Youtube)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

Search