Vladimir Salnikov
Vladimir Valerjevitš Salnikov (ven. Владимир Валерьевич Сальников, s. 21. toukokuuta 1960 Leningrad, Neuvostoliitto) on venäläinen uimari, joka teki urallaan 12 maailmanennätystä 400, 800 ja 1 500 metrin vapaauinneissa. Swimming World Magazine nimesi Salnikovin vuoden 1982 miesuimariksi.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Neuvostoliitto | |||
Miesten uinti | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Moskova 1980 | 400 m vu | |
Kultaa | Moskova 1980 | 1 500 m vu | |
Kultaa | Moskova 1980 | 4 × 200 m vu | |
Kultaa | Soul 1988 | 1 500 m vu |
Merikapteenin poika Salnikov aloitti uimisen 7-vuotiaana, ja pian hän aloitti säännöllisen harjoittelun valmennuksessa. Hän oli mukana 16-vuotiaana Montrealin olympialaisissa 1976 ja teki 1 500 metrin vapaauinnissa Euroopan-ennätyksen mutta jäi viidenneksi. Samalla matkalla vuoden 1977 EM-kisoissa hän voitti kultaa. MM-kilpailuissa 1978 Berliinissä hän voitti kultaa sekä 400 metrin vapaauinnissa (ME-ajalla) että 1 500 metrin vapaauinnissa. Vuotta myöhemmin hän ui ensimmäisenä ihmisenä 800 metrin vapaauinnin alle 8 minuutin.
Moskovan olympialaisissa 1980 Salnikov voitti kolme kultaa: 1 500 metrin vapaauinnissa uiden matkan ensimmäisenä alle 15 minuutin, aikaan 14.58,27, sekä 400 metrin vapaauinnissa ja 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä.[1] EM-kilpailuissa 1981 hän voitti 1 500 metrillä kultaa ja sijoittui 400 metrillä hopealle 0,14 sekuntia Jugoslavian Borut Petrićille hävinneenä.[2] MM-kilpailuissa 1982 Salnikov puolusti menestyksekkäästi 400 ja 1 500 metrin maailmanmestaruuksiaan.[3] Vuonna 1983 hän ui 1 500 metrin vapaauinnissa uuden maailmanennätyksen 14.54,76, mikä säilyi rikkomattomana vuoteen 1991 saakka[4], sekä voitti EM-kilpailuissa kultaa 400 ja 1 500 metrin vapaauinnissa (hopeamitalisti Petrić hävisi hänelle lyhyemmällä matkalla 2,16 ja pidemmällä 5,70 sekuntia)[5].
Neuvostoliiton boikotin takia Salnikov ei päässyt puolustamaan olympiavoittojaan Los Angelesiin 1984. Vuonna 1986 hän ui 800 metrin vapaauinnissa uuden maailmanennätyksen mutta häntä pidettiin vuonna 1988, 28-vuotiaana, liian vanhana pärjäämään Soulin olympialaisissa. Soulissa Salnikov kuitenkin voitti vanhoilla päivillään kultaa 1 500 metrillä[6] ja hänestä tuli uinnin vanhin olympiavoittaja 56 vuoteen.
Ennätyksiä
- 1 500 metrin vapaauinti: 14.54,76
- 800 metrin vapaauinti: 7.50,64
- 400 metrin vapaauinti: 3.48,32
Arvokisamitalit
- Olympialaiset: 4 kultaa
- Maailmanmestaruuskilpailut: 4 kultaa
- Euroopan mestaruuskilpailut: 4 kultaa, 1 hopea
Lähteet
1906: Otto Scheff |1908: Henry Taylor |1912: George Hodgson |1920: Norman Ross |1924: Johnny Weissmuller |1928: Alberto Zorrilla |1932: Buster Crabbe |1936: Jack Medica |1948: William Smith |1952: Jean Boiteux |1956: Murray Rose |1960: Murray Rose |1964: Don Schollander |1968: Mike Burton |1972: Bradford Cooper |1976: Brian Goodell |1980: Vladimir Salnikov |1984: George DiCarlo |1988: Uwe Daßler |1992: Jevgeni Sadovyi |1996: Danyon Loader |2000: Ian Thorpe |2004: Ian Thorpe |2008: Park Tae-hwan |2012: Sun Yang |2016: Mack Horton |2020: Ahmed Hafnaoui |
1908: Henry Taylor |1912: George Hodgson |1920: Norman Ross |1924: Boy Charlton |1928: Arne Borg |1932: Kusuo Kitamura |1936: Noboru Terada |1948: James McLane |1952: Ford Konno |1956: Murray Rose |1960: John Konrads |1964: Robert Windle |1968: Mike Burton |1972: Mike Burton |1976: Brian Goodell |1980: Vladimir Salnikov |1984: Michael O’Brien |1988: Vladimir Salnikov |1992: Kieren Perkins |1996: Kieren Perkins |2000: Grant Hackett |2004: Grant Hackett |2008: Oussama Mellouli |2012: Sun Yang |2016: Gregorio Paltrinieri |2020: Robert Finke |
1908: Iso-Britannia: Derbyshire, Radmilovic, Foster, Taylor |
1973: Rick DeMont |1975: Tim Shaw |1978: Vladimir Salnikov |1982: Vladimir Salnikov |1986: Rainer Henkel |1991: Jörg Hoffmann |1994: Kieren Perkins |1998: Ian Thorpe |2001: Ian Thorpe |2003: Ian Thorpe |2005: Grant Hackett |2007: Park Tae-hwan |2009: Paul Biedermann |2011: Park Tae-hwan |2013: Sun Yang |2015: Sun Yang |2017: Sun Yang |2019: Sun Yang |2022: Elijah Winnington |2023: Samuel Short |2024: Kim Woo-min |
1973: Stephen Holland |1975: Tim Shaw |1978: Vladimir Salnikov |1982: Vladimir Salnikov |1986: Rainer Henkel |1991: Jörg Hoffmann |1994: Kieren Perkins |1998: Grant Hackett |2001: Grant Hackett |2003: Grant Hackett |2005: Grant Hackett |2007: Mateusz Sawrymowicz |2009: Oussama Mellouli |2011: Sun Yang |2013: Sun Yang |2015: Gregorio Paltrinieri |2017: Gregorio Paltrinieri |2019: Florian Wellbrock |2022: Gregorio Paltrinieri |2023: Ahmed Hafnaoui |2024: Daniel Wiffen |
1926: Arne Borg |1927: Arne Borg |1931: István Bárány |1934: Jean Taris |1938: Björn Borg |1947: Alexandre Jany |1950: Alexandre Jany |1954: György Csordás |1958: Ian Black |1962: Johan Bontekoe |1966: Frank Wiegand |1970: Gunnar Larsson |1974: Aleksandr Samsonov |1977: Sergei Rusin |1981: Borut Petrič |1983: Vladimir Salnikov |1985: Uwe Daßler |1987: Uwe Daßler |1989: Artur Wojdat |1991: Jevgeni Sadovyi |1993: Antti Kasvio |1995: Steffen Zesner |1997: Emiliano Brembilla |1999: Paul Palmer |2000: Emiliano Brembilla |2002: Emiliano Brembilla |2004: Emiliano Brembilla |2006: Juri Prilukov |2008: Juri Prilukov |2010: Yannick Agnel |2012: Paul Biedermann |2014: Velimir Stjepanović |2016: Gabriele Detti |2018: Myh’ailo Romantšuk |2020: Martin Maljutin |2022: Lukas Märtens |
1926: Arne Borg |1927: Arne Borg |1931: Olivér Halassy |1934: Jean Taris |1938: Björn Borg |1947: György Mitró |1950: Hans-Günther Lehmann |1954: György Csordás |1958: Ian Black |1962: József Katona |1966: Semjon Belits-Geiman |1970: Hans Faßnacht |1974: Frank Pfütze |1977: Vladimir Salnikov |1981: Vladimir Salnikov |1983: Vladimir Salnikov |1985: Uwe Daßler |1987: Rainer Henkel |1989: Jörg Hoffmann |1991: Jörg Hoffmann |1993: Jörg Hoffmann |1995: Jörg Hoffmann |1997: Emiliano Brembilla |1999: Ihor Snitko |2000: Ihor Tšervynskyi |2002: Juri Prilukov |2004: Juri Prilukov |2006: Juri Prilukov |2008: Juri Prilukov |2010: Sébastien Rouault |2012: Gregorio Paltrinieri |2014: Gregorio Paltrinieri |2016: Gregorio Paltrinieri |2018: Florian Wellbrock |2020: Myh’ailo Romantšuk |2022: Myh’ailo Romantšuk |