Ville Tavio

Ville Tavio
Tavio lokakuussa 2023.
Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Orpon hallitus 20.6.2023–
Edeltäjä	Ville Skinnari
Kansanedustaja
22.4.2015–
Ryhmä/puolue	Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
Vaalipiiri	Varsinais-Suomi
Henkilötiedot
Syntynyt	25. kesäkuuta 1984 (ikä 40) Lappeenranta
Ammatti	juristi
Puoliso	Erika Tavio (v. 2024)[1]
Lapset	2
Tiedot
Puolue	perussuomalaiset
Koulutus	oikeustieteiden maisteri (2012)
Tutkinnot	Turun yliopisto
Aiheesta muualla
Kotisivu
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ville Tapani Tavio (s. 25. kesäkuuta 1984 Lappeenranta) on suomalainen juristi ja perussuomalainen poliitikko. Hän on toiminut myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Hänet valittiin ensimmäisen kerran kaupunginvaltuutetuksi vuoden 2012 kuntavaaleissa ja kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Hän on toiminut Orpon hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä 20. kesäkuuta 2023 lähtien.^[2]

Tavio on kansanedustajan lisäksi nykyään Turun kaupunginvaltuuston, perussuomalaisten puolueneuvoston ja Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston jäsen^[3].

Ennen poliittista toimintaansa Tavio on työskennellyt juristina ja yrittäjänä. Hän valmistui Turun yliopistosta oikeustieteen maisteriksi vuonna 2012 ja perusti sen jälkeen oikeudenkäynteihin erikoistuneen lakitoimiston Tavio Law'n. Tavion isä ja isoisä ovat myös olleet juristeja^[4].

Perussuomalaisten jäseneksi hän liittyi vuonna 2012.^[5]

Tavio on aiemmin ollut muun muassa perussuomalaisten Turun kaupunginvaltuustoryhmän puheenjohtaja^[6] ja Varsinais-Suomen Perussuomalaiset Nuoret ry:n varapuheenjohtaja^[7][8].

Ensimmäisen eduskuntavaalikampanjansa aikana Tavio kirjoitti vuonna 2015 oman maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa Vastuullisempi maahanmuuttopolitiikka -ohjelma – 10 maahanmuuton ongelmaa ja ratkaisua. Ohjelmassaan Tavio kertoi tavoitteensa olevan, että maahanmuutto pidetään sellaisella tasolla ja luonteeltaan sellaisena, että se ei aiheuta uhkaa kansalliselle identiteetille eikä Suomen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle.^[9]

Tavion ensimmäinen lakialoite koski rikoslain 2. luvun muuttamista, ja Tavio itse kutsui aloitteessa esitettyä muutosideaa "karkotusautomaatiksi".^[10] Tavio esitti, että ulkomaalainen, joka tuomitaan vähintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen, käännytetään ja karkotetaan sekä määrätään maahantulokieltoon toistaiseksi, ellei ole olemassa erityisen painavia vastasyitä.^[11]

Tavio jätti 25. lokakuuta 2018 eduskunnassa toimenpidealoitteen, jolla vaadittiin hallitusta tuomaan kiireellisesti YK:n GCM-sopimukseen liittyminen eduskunnan täysistuntoon käsiteltäväksi.^[12]

Vuonna 2019 Tavio esitti toiveen vainottujen kristittyjen asettamisesta etusijalle, jos turvapaikkajärjestelmän ja pakolaiskiintiön olemassaoloa jatketaan Suomessa.^[13]

Tavion mielestä poliittisten päättäjien tulee kannustaa ihmisiä yrittämään ja epäonnistuneita yrittäjiä pitää kannustaa yrittämään uudelleen kokemuksestaan viisastuneena. Tavio on toivonut kesäkuussa 2016 jättämässään kirjallisessa kysymyksessä henkilökohtaisen konkurssimenettelyn ottamista käyttöön Suomessa, jotta konkurssin tehneet yrittäjät eivät ajautuisi vuosikausiksi velkavankeuteen.^[14]

Korkean arvonlisäveron tuoma rasitus voi Tavion mukaan olla kohtalokas monille pienyrityksille. Huhtikuussa 2016 Tavio jätti eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän kannatti yrittäjien arvonlisäveron alarajan nostamista.^[15]

Tavio kannattaa EU/ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman työrajoitusten eli saatavuusharkinnan säilyttämistä, jota enemmistö kansanedustajista vastusti allekirjoittamalla saatavuusharkinnan poistamista koskeneen lakialoitteen vuonna 2017.^[16]

Helmikuussa 2016 Tavio ja muut perussuomalaisten turkulaiset kaupunginvaltuutetut jättivät valtuustoaloitteen alueellisen kielikokeilun järjestämisestä Turussa. Aloitteessa ehdotettiin, että turkulaisoppilaat voisivat halutessaan valita toisen kielen opinnot ruotsin tilalle.^[17]

Tavio vastusti Suomen Nato-jäsenyyttä vuonna 2017 ja esitti silloin toiveen, että perussuomalaiset olisi puolueena vahvasti Nato-jäsenyyttä vastaan.^[18]

Tavio on vastustanut valtion raideliikennetoiminnan pilkkomista osiin. Vuonna 2017 Sipilän hallitus päätti pilkkoa valtion junayhtiö VR-Yhtymän neljään osaan luopumatta kuitenkaan VR:n omistuksesta. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johdolla päätettiin toteuttaa raideliikenteen henkilöliikenteen kilpailutus nopealla aikataululla. VR:n junat päätettiin siirtää perustettavaan uuteen kalustoyhtiöön, josta valtio antaa ne yksityisten yritysten käyttöön. VR:n hallintoneuvoston puheenjohtajana Tavio vastusti näitä aikeita. Tavio varoitti, että rautateiden matkustajaliikenteessä tullaan näkemään "kermankuorintaa", jos yksityisyritykset ajavat kannattavat junareitit voittoa tehden mutta valtio ajaa hiljaisemmat kannattamattomat yhteydet tappiollisesti.^[19]

Tavio on sanonut eduskunnassa, että hän kannattaa "homoparien yhtäläisiä, juridisia avio-oikeuksia". Tavio kuitenkin korosti samassa yhteydessä, että kirkolla tulee hänen mielestään olla oikeus päättää vihkimisistä.^[20] Helmikuussa 2017 Tavio äänesti eduskunnassa Aito avioliitto -kansalaisaloitetta vastaan.^[21] Tavio äänesti eduskuntaryhmän ryhmäpäätöksen vastaisesti ja sai toiminnastaan huomautuksen eduskuntaryhmältä.^[22]

• 2015: 6 847 ääntä (Varsinais-Suomen vaalipiiri, valittiin)^[23]
• 2019: 14 773 ääntä (Varsinais-Suomen vaalipiiri, valittiin) ^[24]
• 2023: 15 071 ääntä (Varsinais-Suomen vaalipiiri, valittiin)^[25]

• 2022: 2 983 ääntä (Varsinais-Suomen hyvinvointialue, valittiin)^[26]

• 2012: 372 ääntä (Turku, valittiin)^[23]
• 2017: 2 102 ääntä (Turku, valittiin)^[27]
• 2021: 3 880 ääntä (Turku, valittiin)^[28]

Vuoden 2017 alkupuolella Tavio ilmoitti kuuluvansa evankelis-luterilaiseen kirkkoon.^[29] Tavio on naimisissa Erika Tavion (o.s. Veltheim) kanssa ja heillä on kaksi poikaa.^[30]

• Ville Tavio Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
• Ville Tavion kotisivut
• Yle: Seuraa kansanedustajaasi: Ville Tavio (ps.)

Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt Eduskunta Yle