Viking Line

Viking Linen voidaan katsoa aloittaneen toimintansa vuonna 1959, kun merikapteeni Gunnar Eklundin aloitteesta perustettiin varustamo Rederi Ab Vikinglinjen ja varustamolle hankittiin käytetty alus, vuonna 1924 rakennettu S/S Viking, joka aloitti liikennöinnin Suomen ja Ruotsin välillä reitillä Korppoon Galtby–Maarianhamina–Gräddö ja oli ensimmäinen autolautta Lounais-Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä. Neljä päivää S/S Vikingin ensimmäisen matkan jälkeen Rederi AB Slite aloitti liikennöinnin M/S Slite -nimisellä autolautaksi muunnetulla rahtilaivalla Simpnäsin ja Maarianhaminan välillä.^[9] Vuonna 1962 Gunnar Eklund jätti riitojen vuoksi Rederi Ab Vikinglinjenin, joka jäi Rederi Ab Sallyn omistajan Algot Johanssonin haltuun. Vikinglinjenistä lähdettyään Gunnar Eklund perusti vuonna 1963 uuden varustamon, Ålandsfärjan Ab:n, ja hankki yhtiölle vuonna 1933 rakennetun autolautan S/S Ålandsfärjanin, joka asetettiin Maarianhaminan ja Gräddön väliseen liikenteeseen.^[10]

Kolme varustamoa (Vikinglinjen, Slite, Ålandsfärjan) kilpaili 1960-luvun alkuvuosina paitsi keskenään, myös Silja Linea ja sen kolmea osakasvarustamoa vastaan. Niinpä vuonna 1966 Rederi Ab Vikinglinjen, Rederi AB Slite ja Ålandsfärjan Ab aloittivat yhteistyön ja perustivat yhtiön, Vikinglinjen Ab:n, markkinoimaan aluksiensa liikennettä. Uusi yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 19. elokuuta 1966 ja sen osakepääoma oli 30 000 markkaa, josta kukin osakasvarustamo merkitsi kolmasosan. Samalla kaikki uudessa Vikinglinjen-markkinointiyhtiössä mukana olevat varustamot maalasivat laivansa Sliten mallin mukaisesti punavalkoisiksi ja Rederi Ab Vikinglinjen muutti nimensä Rederi Ab Solstadiksi, ja siitä tuli Rederi Ab Sallyn tytäryhtiö, kunnes varustamo lopulta sulautui täysin emoyhtiöönsä.^[11]

Huhtikuussa 1970 M/S Kapella ja M/S Viking 2 törmäsivät toisiinsa Maarianhaminassa, koska Kapellaan oli tullut tekninen vika. Onnettomuudesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Huhtikuun lopulla valmistui Rederiaktiebolaget Sliten uudisrakennus M/S Apollo. Apollolla oli aluksi kokonaan punainen savupiippu – vasten Vikinglinen sääntöjä. Piipun alaosa maalattiin pian valkoiseksi. M/S Visbyn vuokrauksesta luovuttiin. 12. elokuuta Rederiaktiebolaget Sallyn omistama mutta Rederiaktiebolaget Solstadin hallinnoima uudisrakennus M/S Viking 1 aloitti liikenteen. Tällöin S/S Viking lopetti liikennöinnin. Rederiaktiebolaget Sally julkisti 11. syyskuuta tilanneensa Meyer Werftilta sisaraluksen M/S Viking 1:lle. M/S Marella valmistui 26. marraskuuta ja varsinainen linjaliikenne alkoi 9. joulukuuta. 17. joulukuuta Rederiaktiebolaget Slite allekirjoitti sopimuksen uudisrakennuksesta.

Naantali–Maarianhamina–Kapellskär-reitillä liikennöinyt M/S Kapella kuljetti Viking Linen 500 000. henkilöauton 3. toukokuuta 1970 Naantalin satamaan.^[12]

Viking Linen toiminta kasvoi 1970- ja 1980-luvuilla kolmen varustamon yhteistyöllä, kunnes taloudellisiin vaikeuksiin ajautunut Rederi Ab Sally tuli Silja Linen omistajien ostamaksi vuonna 1987. Sen jälkeen kaksi muuta Viking Linessä mukana ollutta yhtiötä, Rederi AB Slite ja SF Line Ab:ksi nimensä muuttanut Ålandsfärjan Ab, ostivat Rederi Ab Sallyn osuuden Viking Line -markkinointiyhtiöstä.

Rederi AB Slite ajautui konkurssiin vuonna 1993, ja jäljelle jäi vain SF Line Ab, joka muutti nimensä Viking Line Abp:ksi ja lakkautti vanhan yhteistyöyrityksen.

Presidentti Urho Kekkonen myönsi yhtiön perustajalle Gunnar Eklundille merenkulkuneuvoksen arvonimen vuonna 1980.

Viking Line tilasi laivanrakennusyhtiö STX Europelta M/S Viking XPRS -matkustajalautan Helsinki–Tallinna-reitille. Alus rakennettiin Helsingin telakalla, ja se valmistui huhtikuussa 2008.

Viking Line teki 29. tammikuuta 2007 sopimuksen espanjalaistelakka Astilleros de Sevillan kanssa uuden aluksen toimittamisesta (M/S Viking ADCC). Aluksen toimittamisen viivästymisen vuoksi Viking Line kuitenkin purki laivanrakennussopimuksen 8. helmikuuta 2010.^[13] Alus valmistui lopulta vuonna 2013 M/S Villa de Teror -nimisenä Trasmediterránea-varustamolle.

Lokakuussa 2010 Viking Line ilmoitti tilaavansa STX Europen Turun telakalta Turku–Maarianhamina–Tukholma-reitille uuden matkustaja-aluksen, joka korvaisi M/S Isabellan. Uusi matkustaja-alus valmistui vuonna 2013 ja kuljettaa yhteensä 2 800 matkustajaa. Sopimuksen arvo oli 240 miljoonaa euroa.^[14] Alus sai nimekseen M/S Viking Grace, ja se käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua.

Viking Line ilmoitti 5. huhtikuuta 2013, että M/S Isabella myydään virolaiselle Tallinkille noin 30 miljoonalla eurolla.^[15]

Viking Line vuokrasi 10. huhtikuuta – 22. lokakuuta 2017 väliselle ajalle Helsinki–Tallinna-reitille nopean katamaraanin, joka liikennöi nimellä HSC Viking FSTR. Matka-aika oli 1 tunti 45 minuuttia.^[16]

Viking Line teki 23. marraskuuta 2016 aiesopimuksen kiinalaisen Xiamen Shipbuilding Industry -yhtiön kanssa uuden matkustaja-autolautan tilaamisesta Turku–Långnäs–Tukholma-reitille. Uuden matkustaja-autolautan oli määrä valmistua syksyllä 2021, mutta koronaviruspandemian takia laivan valmistuminen viivästyi. Keväällä 2021 laivan arvioitiin olevan luovutuskelpoinen joulukuussa 2021. Tilauksen arvo oli 225 miljoonaa euroa^[17]. Uuden laivan saavuttua Viking Linen käyttöön yhtiön piti luopua M/S Amorellasta, mutta toukokuussa 2021 Viking Line ilmoitti M/S Mariellan menneen korvaavasti kaupaksi Corsica Ferriesille. Uuden aluksen nimeksi tuli M/S Viking Glory.^[18]

Viking Line joutui 2020-luvun alussa taloudelliseen ahdinkoon koronaviruspandemian takia. Toimitusjohtaja Jan Hanses uskoi, että Viking Gloryn tulo liikennöintiin nostaa yhtiön taloudellisesta ahdingosta.^[19] Viking Gloryn ensimmäinen liikennöintikuukausi olikin Viking Linen mukaan menestys. Aluksella matkusti maaliskuun 2022 aikana noin 70 000 ihmistä ja uusia varauksiakin oli jo 270 000, eli yhteensä varauksia oli tehty 350 000.^[20]

Elokuussa 2022 Viking Line ilmoitti tehneensä sopimuksen M/S Amorellan myymisestä Corsica Ferries -varustamolle.^[21]

Viking Line osti 10,3 miljoonalla eurolla 17,1 prosenttia Eckerö-konsernin osakkeista 18. marraskuuta 2022. 31. lokakuuta 2023 omistus oli jo 19,61 prosenttia. Tällä hetkellä omistus on 20,4 prosenttia. Toimitusjohtaja Jan Hansesin mukaan syy osakkeiden ostamiselle oli se, että Viking Line halusi pitää pääasiallisen omistuksen Ahvenanmaalla.^[22]

Viking Line Abp:hen kuuluvat varustamoyhtiöt Viking Rederi AB (ent. Finlandshamnen), OÜ Viking Line Eesti, Viking Line Skandinavien AB, Saksan myynnistä ja markkinoinnista vastaava Viking Line Finnlandverkehr GmbH sekä bussiliikennettä hoitava Viking Line Buss Ab. Jokaisen aluksen toiminnasta ja käytöstä vastaa aluksen johto, johon kuuluvat aluksen päällikkö, konepäällikkö ja intendentti. Viking Linella on oma satamaterminaali Tukholmassa ja Turussa. Helsingissä, Maarianhaminassa, Kapellskärissä ja Tallinnassa yhtiö vuokraa terminaalitoimintaa varten tarvitsemansa tilat.^[23]

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 20. maaliskuuta 2014 lähtien Jan Hanses, joka korvasi erotetun Mikael Backmanin.^[24] Hallituksen puheenjohtaja on Ben Lundqvist. Viking Linen pääkonttori sijaitsee Maarianhaminassa.

Vuonna 2018 yhtiö kuljetti 6 411 537 matkustajaa ja rahtia 128 549 yksikkökuormaa.^[8]

Viking Linen laivat tunnetaan punaisesta väristä. Se on peräisin vuodelta 1964, jolloin uuden Apollo-laivan värisävy otettiin osakasvarustamon toimitusjohtajan sisaren käyttämästä Mexican Fire -huulipunasta.^[25]

Viking Linen nimi esiintyy toisinaan osittaisessa muodossa NG LI, joka on yhtiön rekisteröity tavaramerkki.^[26] Käytössä on ollut myös logo: keltainen vinoneliö, jonka sisällä on musta V-kirjain.^[27]

Viking Linen maskottihahmo on Ville Viking.

Viking Linen vanhemmissa laivoissa kuulutusten alussa soi Rod Stewartin kappale "Sailing".

Yhtiö harjoittaa aluksillaan risteily-, matkustajalautta- ja rahtiliikennettä Itämerellä reiteillä Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma, Helsinki–Maarianhamina–Tukholma, Maarianhamina–Tukholma ja Helsinki–Tallinna.

Laiva	Rakennettu	Käytössä Viking Linella	Nykyinen reitti	Kotisatama	Muuta
M/S Gabriella	1992	1997–	Helsinki – Maarianhamina – Tukholma	Maarianhamina, Ahvenanmaa	Ei ole Viking Linen alun perin rakennuttama laiva.
M/S Viking Cinderella	1989	1989–2003, 2003–	Helsinki – Maarianhamina – Tukholma	Maarianhamina, Ahvenanmaa	Viking Linen vanhin laiva
M/S Viking XPRS	2008	2008–	Helsinki – Tallinna	Maarianhamina, Ahvenanmaa	Ainoa pikalaiva
M/S Viking Grace	2013	2013–	Turku – Maarianhamina / Långnäs – Tukholma	Maarianhamina, Ahvenanmaa	Polttoaineena LNG.
M/S Viking Glory	2021	2022–	Turku – Maarianhamina / Långnäs – Tukholma	Maarianhamina, Ahvenanmaa	Sisältää ABB:n Azipod-ruoripotkurijärjestelmän

• Lisäksi Viking Line omistaa 50% M/S Birka Stockholm -risteilijästä, jonka on määrä aloittaa liikennöinti reitillä Maarianhamina–Tukholma–Gotlanti

Vihreällä korostusvärillä on merkattu yhä liikennöiviä aluksia.

• Taulukko päivitetty: 9.1.2023^[29].

• M/S Mariella 1985–1986

• M/S Olympia 1986–1989

• M/S Cinderella 1989–2003

Ei virallista lippulaivaa 2003–2013

• M/S Viking Grace 2013–2022

• M/S Viking Glory 2022–

• Eliasson, Thor-Alf: Viking Line i Backspegeln. Viking Line, 2005. ISBN 952-91-9365-3.
• Sjöström, Pär-Henrik: Tie meren yli. Breakwater Publishing, 2010. ISBN 978-91-977697-9-2.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viking Line Wikimedia Commonsissa

• Viking Linen kotisivut