Vesunnin kartano
Vesunnin kartano (ruots. Vesunda gård,[1] lat. Vesundia[2] ) on kartano Hattulassa. Kartano sijaitsee Vanajaveden Mervenselän itärannalla, noin 4,5 km Hattulan vanhasta kirkosta pohjoisluoteeseen.[3] Vesunta on yksi Suomen vanhimmista taloista. Mailla on ollut linna ja luostari. Kartanon puinen päärakennus on rakennettu vaiheittain 1800-luvun kuluessa. [4][5][6][7]
Historia
Kartanon alueella on asuttu hyvin pitkään ja siellä sijaitseekin mahdollinen rautakautinen kalmisto.[3]
Ensimmäinen kirjallinen maininta kartanosta on vuodelta 1319 Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa.[1] Vuonna 1319 Vesunnin omistajat Paulus ja hänen vaimonsa Melutha luovuttivat Vesunnin kaiken kiinteän ja irtaimen omaisuuden Gunnarille ja hänen jälkeläisilleen ikiaikaiseksi omaisuudeksi syytinkiä vastaan.[2]
Kartano oli myöhemmin Tott-aatelissuvun ja Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan hallussa.[4]
Vesunnin kartano oli kuningas Kustaa Vaasan yksityisomaisuutta, jonka takia Vesuntia pidettiin aitona kuninkaankartanona.[4] Valtion omistamia kartanoita voidaan kutsua tästä syystä kruununkartanoiksi.[4]
Kartanon vanhin nykyään tunnettu rakennus oli ilmeisesti jalkaväen päällikkö Arvid Henrikinpoika Tavastin 1500-luvulla rakennuttama Vesunninmäen linna, mutta se saattoi olla myös luostari, koska kartano oli Turun tuomiokirkon omaisuutta ennen Tawastin kautta.[4] Naantalin Pyhän Birgitan luostarin munkit ja nunnat nähtävästi asuivat Vesunnissa, kun he maalasivat Hattulan Pyhän Ristin kirkon seinä- ja kattomaalaukset.[4] Taidemaalari Magnus von Wright luonnehti päiväkirjassaan Vesunninmäen linnaa luostariksi.[4]
Kolmikerroksinen harmaakivilinna tuhoutui todennäköisesti suuren Pohjan sodan aikaisen Ison vihan aikana, koska linnan katto romahti nähtävästi vähäisen ylläpidon takia.[4] Linnan valtavasta koosta kertoo esimerkiksi se, että vanhojen verotietojen mukaan linnassa oli 165 ikkunaa. Linnan rauniot purettiin 1840-luvulla ja kivet käytettiin kartanon kivinavetan rakentamiseen.[7][8]
Kartanon omisti 1700-luvun loppupuolella Enoch Nauclér, aateloituna Furuhjelm.[9]
1800-luvun puolivälissä kartano kuului Lepaan kartanon omistajan, pietarilaisen kauppiaan Philipp Peter Heimbürgerin († 1847)[10] suvulle.[11] Insinöörien Pehr ja Axel Heimbürgerin vuonna 1866[10] tapahtuneen konkurssin jälkeen suvun maaomaisuus tuli 1868 myyntiin pakkohuutokaupalla.[12] Kartanon huusi Lepaan kartanon entinen pehtoori ja Philipp Peter Heimbürgerin lesken Marian kolmas aviomies Carl Fredrik Packalén[11][13] hintaan 30 000 markkaa.[14] Hintaan vaikuttu alentavasti se, että leski Marialla oli elinkautinen nautintaoikeus Vesunnin kartanoon.[14] Lopulta vuonna 1870 kartano ja siihen kuuluvat kaksi akumenttitaloa päätyivät hintaan 63 000 markkaa[15][16] maanviljelijä, agronomi Gustaf Karénille.[17]
Kirjallisuutta
- Kauko Kare: Vanhan Kuninkaankartanon iloiset vuodet (Hattulan Vesunnin kartano). Alea-kirja, 1994.
Lähteet
| Kyliä ja taajamia | Kivijoki • Koski • Lepaa • Mervi • Nihattula • Parola • Parolannummi • Pekola • Rahkoila • Sattula |
|---|---|
| Luonto | Alajärvi • Iso Tähilammi • Lehijärvi • Leteensuo • Pikku Tähilammi • Retulansaari • Sotkajärvi • Vanajavesi |
| Nähtävyyksiä | Hattulan Kotikirkko • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hattulan uusi kirkko • Mierolan silta • Panssarimuseo • Parolan leijona • Ryysyranta • Tenholan linnavuori • Tyrvännön kirkko • Tyrvännön sakaristo |
| Muuta | Ahlbackan kartano • Hattulan vaakuna • Lepaan puutarhaopisto • Panssariprikaati • Parolan lentokenttä • Parolannummen kenttäalttari • Parolan rautatieasema • Parolan Visa • Pekolan Isku • Satulinna • Tyrvännön lentokenttä • Vesunnin kartano |