Vesivaraani
Vesivaraani (Varanus mitchelli) on varaaneihin kuuluva matelijalaji. Lajia tavataan uhanalaisena Australiasta.
Vesivaraani | |
---|---|
![]() | |
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
Alalahko: | Liskot Lacertilia |
Heimo: | Varaanit Varanidae |
Suku: | Varaanit Varanus |
Laji: | mitchelli |
Kaksiosainen nimi | |
Varanus mitchelli | |
Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
Vesivaraani voi kasvaa suurimmillaan noin 70 cm pitkäksi. Väriltään se on tumman ruskea, sinimusta tai musta. Ruumiissa on kauttaaltaan pieniä kellertäviä tai keltaisia täpliä, joissa voi olla musta keskus. Lajin kurkku on keltainen ja vatsa kellertävä. Vesivaraanin häntä on pituudeltaan kaksinkertainen verrattuna muuhun ruumiiseen ja kapenee voimakkaasti päätä kohden.[2][3]
Levinneisyys ja elintavat
Vesivaraania tavataan Australiasta Länsi-Australian ja Pohjoisterritorion pohjoisrannikolta. Sen levinneisyys saattaa myös ulottua Queenslandin luoteiskärkeen. Se elää virtaavien vesien äärellä sekä myös soilla ja rannikon mangrovemetsissä. Sille on tyypillistä lepäillä veden yllä olevilla puiden oksilla. Vesivaraani on hyvä uimari ja se pyydystää ravinnokseen kaloja, vesihyönteisiä, sammakoita ja liskoja. Laji voi elää noin 10 vuotta vanhaksi.[1][2]
Vesivaraani luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi. Kannan koosta ei ole tarkkaa tietoa, mutta se on vähenemässä voimakkaasti. Suurin uhka vesivaraanikannalle on invasiivinen vieraslaji agakonna. Vesivaraanit voivat syödä agakonnia, joiden myrkky on niille tappavaa. Agakonnakannan kasvu voi myös syrjäyttää vesivaraanin saaliseläinten kantoja.[1][2]