Vesisara

Vesisara (Carex aquatilis) on sarakasvien (Cyperaceae) heimoon kuuluva kasvilaji, jota voi tavata pienistä lammista ja järvien rannoilta. Vesisara voidaan jakaa kahteen alalajiin: taigavesisara (Carex aquatilis subsp. aquatilis) ja tundravesisara (Carex aquatilis subsp. stans).

Vesisara
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko:	Poales
Heimo:	Sarakasvit Cyperaceae
Suku:	Sarat Carex
Laji:	aquatilis
Kaksiosainen nimi
Carex aquatilis Wahlenb.
Katso myös
Vesisara Wikispeciesissä   Vesisara Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Vesisara muistuttaa paljolti viiltosaraa (Carex acuta), mutta sen lehtien poikkileikkaus on erilainen; vesisaran lehtien reunat ovat ylöspäin taipuneita, kun taas viiltosaralla ne ovat alaspäin kääntyneitä. Vesisaralla on viiltosaran tapaan erilliset hede- ja emitähkät, jotka ovat tavallisesti väriltään tummia. Kukinnan aikaan emien ja heteiden osat tulevat tummien tähkäsuomujen väleistä näkyviin. Vesisara on tuulipölytteinen ja se kukkii kesä-heinäkuussa. Varsi on 30-100 cm korkea ja sen kasvutapa on pysty. Tyvitupet ovat väriltään punaruskeita tai punertavia. Lehtien asento varressa on kierteinen. Lehdet ovat 3-7 mm levyisiä ja muodoltaan nuijamaisia. Ne ovat päältä harmahtavia ja alapuolelta kellanvihreitä. Kukinto on latvassa ja siinä on 5-10 tähkää. Emitähkät ovat alempana kuin hedetähkät. Tähkän suojuslehti on hieman kukintoa pidempi. Kukat ovat tähkäsuomujen suojassa. Hedelmät ovat pähkylöitä.^[2] Vesisara ja viiltosara voivat kasvaa samalla kasvupaikalla toistensa seassa ja toisinaan ne voivat risteytyä keskenään.

Suomessa vesisaraa kasvaa lähes koko maassa, yleisimmin Pohjois-Suomessa. Ahvenanmaalla ja Kaakkois-Suomessa vesisara on jo melko harvinainen.