Veikko Linna

Veikko Lindgren) syntyi 1901 Joroisissa puuseppä Frans Lindgrenin ja Matilda Hannulan perheeseen. Teini-iässä vuosina 1915–1917 hän kävi Henry Carlssonin balettikoulun.^[1]

Linnan näyttelijänura alkoi Turun Työväen Teatterissa vuonna 1919. Sieltä Linna siirtyi Hämeenlinnan Työväen Näyttämölle 1922. Turun uudelleenkiinnityksen jälkeen Linna toimi 1928 Bror Niskan kiertueella ja 1929–1936 näyttelijänä ensin työväenteatterisssa ja sitten Viipurin Kaupunginteatterissa. Linna toimi sitten Varkauden työväenteatterin ja Kuusankosken kansannäyttämöiden johtajana ja 1942–1946 Suomen Filmiteollisuuden kuukausipalkkaisena näyttelijänä. Tämän jälkeen hänet kiinnitettiin Helsingin Kansanteatteriin, jossa Linna työskenteli 1960-luvun loppupuoliskolle asti tehden lukuisia rooleja muun muassa näytelmissä Rikhard III ja Sanny Kortmanin koulu.^[1][2]

Helsingin Sanomien Sole Uexküll luonnehti Veikko Linnan Helsingin-kauden suorituksia usein ”kansanomaisen linjan luonnetehtäviksi”, pikkurooleissakin aidoiksi ja pesunkestäviksi^[2].

Linnan ensimmäinen elokuvarooli oli Moision isäntä elokuvassa Laulu tulipunaisesta kukasta. Linna ei urallaan saanut pääosia eikä romanttisia sankareita näyteltäväkseen, ehkä pyknisen ulkomuotonsa tai myöhään alkaneen elokuvauransa takia, mutta hän raivasi tietään luonnerooleissa. Linnan tehtävänä oli yleensä jämerien, jääräpäisten isäntämiesten ja demokraattisessa asemassa olevien kansanjohtajien tulkitseminen. Linna muistetaan muun muassa rooleistaan useissa 1950-luvun rillumarei-elokuvissa sekä rooleistaan Pekka ja Pätkä -elokuvissa.^[1]

Linna nähtiin kaikkiaan lähes 120 elokuvatehtävässä vuosina 1938–1962. Hän esiintyi myös muutamissa Radioteatterin kuunnelmissa ja televisiotuotannoissa. Linna toimi myös järjestäjänä muutamissa 1940-luvun elokuvissa. Hän kuoli 69 vuoden ikäisenä vuonna 1970.^[1]

Linnan vaimo oli tarpeistonhoitaja-näyttelijä Katri Linna (o.s. Jaakkola), ja tytär on näyttelijä Marjatta Linna.^[1]

• Laulu tulipunaisesta kukasta (1938)
• Seitsemän veljestä (1939)
• Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa (1939)
• Kersantilleko Emma nauroi? (1940)
• Suomisen Ollin tempaus (1942)
• Rantasuon raatajat (1942)
• Keinumorsian (1943)
• Yrjänän emännän synti (1943)
• Suomisen taiteilijat (1943)
• Tuomari Martta (1943)
• Nainen on valttia (1944)
• Anja tule kotiin (1944)
• Suomisen Olli rakastuu (1944)
• Suomisen Olli yllättää (1945)
• En ole kreivitär (1945)
• Nuoruus sumussa (1946)
• Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä (1946)
• Pikku-Matti maailmalla (1947)
• Kalle Aaltosen morsian (1948)
• Aaltoska orkaniseeraa (1949)
• Kanavan laidalla (1949)
• Professori Masa (1950)
• Orpopojan valssi (1950)
• Rakkaus on nopeampi Piiroisen pässiäkin (1950)
• Lakeuksien lukko (1951)
• Sadan miekan mies (1951)
• Radio tekee murron (1951)
• Rovaniemen markkinoilla (1951)
• Kipparikvartetti (1952)
• On lautalla pienoinen kahvila (1952)
• Lännen lokarin veli (1952)
• Se alkoi sateessa (1953)
• Lentävä kalakukko (1953)
• Me tulemme taas (1953)
• Pekka Puupää kesälaitumilla (1953)
• Hilmanpäivät (1954)
• Kovanaama (1954)
• Taikayö (1954)
• Hei, rillumarei! (1954)
• Kunnian kukko (1955)
• Pekka ja Pätkä puistotäteinä (1955)
• Kiinni on ja pysyy eli Pekan ja Pätkän uusia seikkailuja (1955)
• Pekka ja Pätkä pahassa pulassa (1955)
• Helunan häämatka (1955)
• Juha (1956)
• Evakko (1956)
• Pekka ja Pätkä ketjukolarissa (1957)
• Pekka ja Pätkä salapoliiseina (1957)
• Pikku Ilona ja hänen karitsansa (1957)
• Risti ja liekki (1957)
• Pekka ja Pätkä Suezilla (1958)
• Pekka ja Pätkä mestarimaalareina (1959)
• Kovaa peliä Pohjolassa (1959)
• Yks’ tavallinen Virtanen (1959)
• Punainen viiva (1959)
• Pekka ja Pätkä neekereinä (1960)
• Justus järjestää kaiken (1960)
• Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut (1960)
• Kertokaa se hänelle... (1961)
• Taape tähtenä (1962)
• Ihana seikkailu (1962)
• Tie pimeään (1962)
• Jussi Pussi (1970) (pois leikattu rooli)