Veijo-Lassi Holopainen
Veijo-Lassi Aukusti Holopainen (26. kesäkuuta 1921 Kuopio – 8. tammikuuta 2006 Pori)[1] oli suomalainen maahockeypelaaja, pesäpalloilija ja urheilutoimittaja.
Holopainen pelasi Suomen maahockeymaajoukkueen maalivahtina vuosina 1950–1954 ja edusti Suomea Helsingin 1952 olympialaisissa. Torpan Poikien joukkueessa hän saavutti maahockeyn SM-hopeaa vuosina 1951 ja 1952[2].
Pesäpallon SM-sarjassa Holopainen pelasi vuosina 1946–1957[2] ja saavutti Jyväskylän Kirin joukkueessa SM-hopeaa vuonna 1949. Itä–Länsi-otteluun hänet valittiin vuonna 1956[3]. Hän kilpaili myös keilailussa ja golfissa.
Nimimerkkiä ”Veho” käyttänyt Holopainen teki pitkän työuran urheilutoimittajana. Hän aloitti jyväskyläläisen Sisä-Suomen palkkalistoilla vuonna 1945, ja Urheilun, Ilta-Sanomien, Helsingin Sanomien ja Urheilun Valokeilan kautta hän päätyi Satakunnan Kansaan, jonka urheiluosaston päällikkö hän oli vuodet 1956–1986. Hän oli Porin Urheilutoimittajien Kerhon perustajajäsen sekä ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1964–1967 ja 1970–1971[2].
Heinäkuussa 1953 Holopainen päätyi itse lehtijuttujen aiheeksi, kun hän toimittajaystävänsä Jussi Suomalaisen kanssa ui Porkkalan vuokra-alueelle ja joutui neuvostoliittolaisten vangitsemaksi. Heidät vapautettiin vasta neljä päivää myöhemmin. [4]
Saavutukset
Pelaajana
- 2 Itä-Länsi-ottelua: 1949, 1956[5]
Julkaisuja
- Rosenlewin Urheilijat -38:n 25-vuotishistoriikki (1963)
- Porin Golfkerhon 50-vuotishistoriikki (1989)
- Porin Narukerän 30-vuotishistoriikki (1995)
- Meklari Elias (1989)
- Enkä ollut vakooja (1995) [6]
- Urheilutoimittaja – kirotun viehättävä ammatti (2001) [7]
Lähteet
- Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 70. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7.