Valmisruoka
Valmisruoka (engl. convenience food) on joko kypsennettynä myytyä ruokaa[1] taikka pakastevihannesten ja marinoidun lihan kaltaisia puolivalmisteita. Valmisruoan tarkoituksena on helpottaa elämää, koska ruoanlaittoon ja siihen liittyviin oheistoimiin kuluu sen avulla vähemmän aikaa[2].
_Currywurst_with_French_fries.JPG)
Valmisruoan määritelmä ei ole vakiintunut. Valmisruoka määritellään usein suhteessa ruokalajien ainesosina toimiviin kypsentämättömiin ruoka-aineisiin tai niistä itse valmistettuun kotiruokaan.[3] Lavean määritelmän mukaiset valmisruoat ovat helposti valmistettavia ja nopeasti nautittavia ruokia, joihin kuuluvat kypsennettyjen ruokien lisäksi myös valmiiksi pilkotut ja maustetut ruoka-aineet, säilykkeet ja kasvis- sekä perunapakasteet.[4]
Einekset ovat viileässä säilytettäviä teollisesti valmistettuja valmisruokia[5].
Ultraprosessoitu ruoka on pitkälle prosessoitua teollista valmisruokaa, joka sisältää sellaisia ainesosia, joita ei käytetä perinteisessä ruoanvalmistuksessa[6]. Näitä ovat esimerkiksi synteettiset aromiaineet, emulgaattorit, kovetetut kasviöljyt ja soijaproteiini-isolaatit[7].
Teollista valmisruokaa myydään kaupoissa, ja sitä tarjoillaan myös joissain ravintoloissa. Valmisruokaa käytetään niin kotona kuin joukkoruokailussakin, kuten lounasravintoloissa, kouluissa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja päiväkodeissa.[4] Valmisruokiin luetaan esimerkiksi valmisateriat, einessalaatit, makkarat, pitsat, pasteijat, piirakat, einespihvit ja -pyörykät sekä kasvis- ja perunapakasteet.[4] Myös juusto, jäätelö ja makeiset saatetaan lukea valmisruokiin[3][8].
Ravintoarvo
Valmisruokia on monenlaisia, ja ne vaihtelevat ravintoarvoiltaan. Valmisruoissa on usein käytetty ravitsemussuosituksia runsaammin suolaa, rasvaa, punaista lihaa ja puhdistettua viljaa, joiden määrään ja laatuun on viime vuosina alettu kiinnittää enemmän huomiota.[4]
Kulutus
Lähes 60 prosenttia yhdysvaltalaisten kuluttamista kaloreista muodostuu ultraprosessoidusta valmisruoasta[9]. isossa Britanniassa sen osuus on yli 50 prosenttia[10]. Valmisaterioiden kulutus on Iso-Britanniassa arviolta kaksinkertaista verrattuna Ranskaan ja kuusinkertaista verrattuna Espanjaan[3].
Valmisruokien käytön tutkiminen on hankalaa, koska valmisruuan määritelmä ei ole vakiintunut, eivätkä kuluttajat tunnista kaikkia valmisruokia. Esimerkiksi riisipiirakoita, makkaraa ja pakastevihanneksia ei välttämättä mielletä valmisruoaksi.[4]
Valmispizzoja myyvän Dr. Oetkerin vuonna 2021 teettämän kyselyn suomalaisista vastaajista yli puolet kertoi käyttävänsä valmisruokaa viikoittain, mutta vain noin viidennes naisista ja kolmannes miehistä ilmoitti syövänsä sitä useammalla viikottaisella aterialla. Valmisruokien käyttö oli suosituinta 35–44-vuotiaiden keskuudessa.[11]
Mikroateriat ovat suosiossa erityisesti kehittyneissä maissa: esimerkiksi Britanniassa niihin käytetään päivittäin 5 miljoonaa puntaa.[12]
Maksalaatikko ja hernekeitto ovat Suomalaisen Työn Liiton vuonna 2015 teettämän tutkimuksen mukaan arvostetuimmat suomalaiset valmisruoat.[13] Myös lihaperunasose- ja lihamakaronilaatikko kuuluvat suosituimpiin eineksiin.[14] Riisipiirakat, salaattiannokset, einespitsat ja -lihapullat olivat S-ryhmän myydyimmät tuorevalmisruoat vuonna 2020.[15]
Suurin osa Suomessa kulutetusta broilerinlihasta on teollisesti marinoitua valmisruokaa.[16] Kyseisen valmisteen suosio johtuu siitä, että broileri maistuu mehevämmältä marinoituna.[17]
Helsingin kaupunki suunnitteli vuonna 2022, että sen kouluissa sekä päivä- ja vanhainkodeissa alettaisiin tarjoamaan säästösyistä yhä enemmän valmisruokaa.[18]
Terveysriskit
Valmisruokaan saattaa liueta muovipakkauksen sisältämiä bisfenoleja ja ftalaatteja, joiden on havaittu häiritsevän sisäeritystä[19].
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valmisruoka Wikimedia Commonsissa
- Yle: Kinkkupizzassa ei ole kinkkua – näin ostajaa vedätetään. Taloussanomat 22.2.2011.