Valevilja

Valevilja on muuhun heimoon kuin heinäkasveihin kuuluva viljelyskasvi, jonka siemeniä käytetään ravinnoksi viljan jyvien tapaan.^[1] Sellaisia ovat tattari, kvinoa ja amarantti. Valevilja ei ole heinäkasvi, joten se ei täytä viljan määritelmää, vaan täten on ns. pseudo- eli valevilja. Lisäksi viljellään myös ns. palkoviljoja, jotka ovat hernekasveja. Käsite "vilja" viitaakin lähinnä kasvin käyttöön ja viljelyyn viljanomaisesti.^[2]

Yleisiä valeviljoja

Meksikonrevonhäntä eli amarantti (Amaranthus hypochondriacus), kuuluu revonhäntäkasveihin
Chiasalvia eli chia (Salvia hispanica), kuuluu huulikukkaiskasveihin
Tattari eli viljatatar (Fagopyrum esculentum), kuuluu tatarkasveihin
Kukonharjat (Celosia), kuuluu revonhäntäkasveihin
Teksasinsavikka (Chenopodium berlandieri), kuuluu savikkakasveihin
Kvinoa (Chenopodium quinoa), kuuluu savikkakasveihin

Valeviljojen tuotanto

Taulukossa kahden merkittävimmän valeviljan tattarin ja kvinoan tuotanto vuosina 1961 ^[3] ja 2010, 2011, 2012, 2013.^[4]

Valevilja	Koko maailman tuotanto (miljoonaa tonnia)					Huomioita
Valevilja	2013	2012	2011	2010	1961	Huomioita
Tattari	2.5	2.3	2.3	1.4	2.5	Tattaria käytetään yleisesti Euraasiassa sekä pienemmissä määrin Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Tavallisesti pannukakkujen, puurojen ja nuudeleiden valmistukseen.
Kvinoa	0.10	0.08	0.08	0.08	0.03	Kvinoaa on perinteisesti viljelty Andeilla, mutta sen viljely on viime vuosikymmeninä levinnyt eri puolille maailmaa.

Lähteet

[1]

[2]

[3]

[4]