Vaitupu

Yhdeksästä saaresta koostuva Vaitupu sijaitsee Tyynellämerellä, Tuvalun saarivaltiossa, 67 kilometrin päässä toisesta atollista Nukufetausta ja noin 110 kilometriä luoteeseen maan pääkaupungista Funafutista. Vaitupun saarien yhteenlaskettu maapinta-ala on noin 5,6 neliökilometriä, mikä tekee siitä Tuvalun pinta-alaltaan suurimman atollin. Laguunit mukaan lukien pinta-ala on noin 10 neliökilometriä.^[7] Atollin kahta pientä, suurimmillaan noin 35 metriä syvää, hiekkapohjaista laguunia,^[8] Te Lotoa ja Te Namoa^[9], ympäröivät suurilta osin maa-alueet.^[2][3] Atollin saaret ovat:^[4]

• Luasamotu
• Mosana, kaksi saarta
• Motutanifa
• Temotu
• Te Motu Olepa
• Tofia
• Vaitupu

Lisäksi atollilla on yksi nimeämätön saari.

Vaitupulla on trooppinen ilmasto, vuorokauden kuukausikeskilämpötila on noin 27–28 °C.^[9] Vuoden keskimääräinen sadanta on noin 3 500 mm. Sateisimmat kuukaudet ovat tammi ja joulukuu, jolloin kuukauden keskimääräinen sademäärä on noin 400 mm. Touko- ja syyskuussa puolestaan sataa vähiten, keskimäärin noin 230 mm. ^[10]

Merenpinta on noussut Vaitupulla ja muualla Tuvalussa noin 5 millimetriä vuodessa, ja vuosina 1993–2011 se nousi yhteensä 9 senttimetriä. Uhkana on atollin jääminen kohoavan merenpinnan alle.^[11] Tutkimusten mukaan vuonna 2100 ainakin suurin osa atollista olisi merenpinnan alapuolella.^[12] On myös arvioitu, että trooppiset hirmumyrskyt olisivat 2000-luvun loppupuolella harvinaisempia mutta toisaalta voimakkaampia kuin nykyään.^[13]

Vuonna 1990 trooppinen hirmumyrsky Ofa osui atollille, ja se on viimeisin huomattavan laajoja tuhoja aiheuttanut hirmumyrsky Vaitupulla.^[14] Hirmumyrsky Pam johti jonkinasteisiin tuhoihin saarilla vuoden 2015 maaliskuussa.^[15]Vuonna 2011 La Niña -ilmiöstä johtuva kuivuus aiheutti vakavia ongelmia Vaitupulla, mutta vaikutukset eivät olleet yhtä suuret kuin muualla maassa.^[16][17]

Vaitupulla kasvaa esimerkiksi lastamangroveja, milopuita ja vesikastanjoita. Tämän lisäksi saarilla on nähty Laportea-suvun nokkosia ja haarusanikkaita.^[3] Vaitupun mangrovemetsiä on kuitenkin hakattu maanteiden tieltä, ja kookospalmuja sekä pensaikkoja on raivattu rakentamisen vuoksi, sillä atollin maa-alueet ovat hyvin rajalliset.^[18] Atollin vesialueilla on runsaasti kaloja^[19] ja jonkin verran haita.^[2]

Vaitupulla on myös Microtechnites-suvun luteita, jotka vaikuttavat alueen kasveihin.^[20]

Vaitupun asuttamisen ajankohta ei ole varma. Atolli on luultavasti asutettu aikaisintaan 2 000 vuotta sitten,^[21] kun pääosin samoalaisia saapui saarille.^[22] On myös mahdollista, että atolli olisi asutettu vasta 1300-luvulla.^[23][24] Alueelta on löytynyt vanhoja hautoja, joissa on kotiloista tehtyjä käsitöitä sekä koruja.^[20]

Ensimmäinen Vaitupun todistetusti löytänyt länsimaalainen oli yhdysvaltalainen Obed Starbuck, joka löysi sen vuonna 1825.^[22] Eurooppalaiset alkoivat 1870-luvun lopulla kiinnostua atollista sen suhteellisen laajan, ainakin verrattuna muihin lähialueen saariin, pinta-alan vuoksi. Kopran tuotanto pyrittiin monopolisoimaan alueella, mutta monien käänteiden jälkeen atollin asukkaat joutuivat 1880-luvulla maksamaan 13 000 dollarin edestä velkoja saksalaiselle H. M. Ruge & Co -yritykselle. Samaan aikaan kauppiaana atollilla toiminut Harry Nitz auttoi velan maksamisessa. ^[25]

Vuonna 1892 Vaitupu liitettiin muiden nykyään Tuvalulle kuuluvien atollien ja saarien lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan Gilbert- ja Ellicesaarten protektoraattiin, josta tuli vuonna 1916 siirtomaa.^[26] Vaitupusta tuli osa Tuvalua maan itsenäistyttyä vuonna 1978.^[24]

Vaitupun atollilla avattiin postitoimisto vuonna 1916^[27] ja Tuvalun ainoa toisen asteen oppilaitos aloitti toimintansa 1930-luvulla.^[21]

Vuonna 1947 Vaitupun asukkaat ostivat Fidžiltä Kioan saaren, sillä atolli oli yliasutettu, mikä oli johtanut esimerkiksi viljelystilan loppumiseen. Parisataa vaitupulaista muuttikin Kioalle. ^[28]

Vuoden 2012 väestönlaskennan mukaan Vaitupulla asui 1 555 ihmistä ja väestöntiheys oli 280 as./km². Kymmenen vuotta aiemmin asukasluku oli hieman korkeampi, 1 576. Vuosina 1973–1979 atollin asukasluku kasvoi huomattavasti, minkä jälkeen väestönkasvu on tasoittunut.^[5][18] Pääsaarella sijaitsee viisi asutuskeskusta: Apalolo - Saniuta, Asau, Motufoua, Potufale ja Tumaseu, joista asukasluvultaan suurin on Motufoua. Kylässä oli noin 500 asukasta vuonna 2012.^[5] Atollilla puhutaan pääasiassa tuvalun kielen etelätuvalun murretta^[29] mutta myös englantia.^[22]

Suurin osa Vaitupun asukkaista kuuluu protestanttiseen Tuvalun kirkkoon. Atollilla on myös pieni Jehovan todistajien yhteisö ja muita pieniä uskonnollisia ryhmiä.^[30]

Vaitupun asukkaat saavat noin puolet tuloistaan palkkatuloina, esimerkiksi työskentelystä koulussa, saarineuvostossa tai muissa julkisissa palveluissa. Kalastus puolestaan on tärkein tulonlähde noin viidesosalle atollin asukkaista. Tärkeimmät kalat ovat kelttikalat, napsijat ja putsarit.^[31] Muita tulonlähteitä ovat rahalähetykset, käsityöt ja kopran tuotanto.^[2] 1990-luvun alkupuolella atollille rakennettiin Tuvalun ensimmäinen kalastuskeskus Japanin avulla, mutta sen toiminta on ollut taloudellisesti kannattamatonta.^[19] Atollilla sijaitsee Tuvalun maatalouden keskus, jossa viljellään erityisesti bataatteja ja jonkin verran esimerkiksi tomaatteja, kurkkua ja kaalia.^[18]

2010-luvun alussa atollille saatiin Italian ja Itävallan tuella aurinkopaneeleja, joiden avulla esimerkiksi atollin koululla on saatavilla energiaa vuorokauden ympäri. Aiemmin energianlähteenä käytettiin dieseliä. Aurinkoenergian käytön on arvoitu pienentävän menoja noin 80 000 dollarilla vuodessa.^[32]

Keskimääräinen vaitupulainen syö noin 140 kiloa kalaa vuodessa.^[31] Tämän lisäksi pulaka, taaro ja kookospähkinät ovat perinteisiä ruokia Vaitupulla. Myös maahantuotuja ruokia, kuten riisiä ja suolalihaa, syödään paljon.Jalkapallo ja lentopallo ovat suosituimpia urheilulajeja atollilla. Näiden lisäksi siellä pelataan esimerkiksi krikettiä. Bingon pelaaminen on myös suosittu harrastus atollin asukkaiden keskuudessa. ^[17]