Vaajakoski
Vaajakoski (aik. Haapakoski) on kaupunginosa Jyväskylässä keskustaajaman itälaidalla (vuoteen 2008 Jyväskylän maalaiskunnassa). Se sijaitsee noin seitsemän kilometriä kaupungin keskustasta, Päijänteen pohjoispään rannalla, Vaajavirran varrella ja Leppäveden länsipuolella. Vaajakoskea ympäröivät vesistöt ja jylhät mäet. Usein Vaajakoskella tarkoitetaan hieman laajempaa aluetta kuin nykyinen Vaajakosken kaupunginosa; siihen katsotaan edelleen kuuluvan myös sellaisia ympäristön alueita, jotka olivat Vaajakosken osia Vaajakosken kuuluessa Jyväskylän maalaiskuntaan mutta jotka nykyään kuuluvat muuhun kaupunginosaan kuin Vaajakoskeen. Vaajakoski muodosti erillisen taajaman 1980-luvulle asti, mutta viereisen Jyskän rakentaminen teki siitä osan Jyväskylän keskustaajamaa.
| Vaajakoski | |
|---|---|
 Vaajakoski vuonna 2008 | |
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Vaajakoski-Jyskä |
| Kaupunginosa nro | 69 |
| Väkiluku | 3 500[1] |
| Osa-alueet | Wessmanninmäki, Savonmäki, Kotimäki |
| Postinumero(t) | 40800 |
Vaajakoski on ollut merkittävä teollisuuskeskus. Vaajakoski kasvoi pienestä maalaiskylästä sahateollisuuspaikkakunnaksi 1800-luvulla, jolloin T. & J. Salvesen oli paikkakunnan suuri työllistäjä. Vuonna 1916 SOK osti paikkakunnan sahat maa-alueineen ja laajensi toimintaa muille teollisuuden alueille. SOK:n Vaajakosken tehtaat työllistivät enimmillään noin 2 000 henkeä. Vaajakoskella on toiminut myös suuri tukinuittoreitti ja tukinerottelu.
SOK luopui tehdastoiminnasta 1980-luvun alussa, minkä jälkeen tehdasrakennukset ovat olleet pienteollisuuden ja muiden yritysten käytössä. Vaajakosken teollisuusmiljöö vesistönäkymineen on rakennushistoriallisesti valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö.
Vaajakoskella on perinteisesti ollut paljon yhdistystoimintaa. Kotiseutuyhdistys Vaajakosken Kohinat on edelleen aktiivinen. Vaajakosken historiasta on julkaistu useita kirjoja. Paikkakunnalla ilmestyy oma paikallislehti Wessmanni.
Maantiede
Vaajakoski sijaitsee Päijänteen pohjoisimpien lahtien rannoilla, Leppäveden länsirannalla ja Päijänteen ja Leppäveden yhdistävän Vaajavirran molemmin puolin.[2] Vaajavirrassa on kaksi suurehkoa saarta, Naissaari ja Varassaari, sekä muutama pienempi.[3][4][5] Naissaaren kohdalla joessa on kaksi koskea, länsipuolella Vaajakoski ja itäpuolella Naiskoski. Ylempänä virrassa ovat Haapakoski ja Ylinenkoski.[5] Vaajakosken kanava, joka on osa Keiteleen kanavaa, kulkee Naissaaren ohi länsipuolelta.[2]
Päijänteen lahdista Haapalahti ulottuu Niitynpään omakotialueelle Vaajakosken keskustan tuntumaan. Suuri osa lahdesta jäi moottoritien alle 1970-luvun lopulla. Viereinen pieni lahti on Sammallahti, jonka rannalla on samanniminen teollisuusalue. Vaajakosken seudulta löytyy kaksi lampea: Haapalampi lähellä Haapaheikin ja Kotimäen asuinalueita sekä Kivilampi samannimisen omakotitaloalueen lähellä Kaunisharjun kaupunginosassa.[2]
Jyrkkäseinäinen ja kallioinen Kanavuori sijaitsee Vaajavirran itäpuolella. Kanavuoren korkeus on 197,5 metriä merenpinnasta[6] ja yli sata metriä viereisten vesistöjen pinnasta[7]. Vaajakosken keskustan läheisyydessä sijaitseva Savonmäki on hieman korkeampi, 198,5 metriä.[6] Kanavuoren pohjoispuolella sijaitsee Koskenvuori.[8] Koskenvuoren huippu ympäristöineen on luonnonsuojelualue. Kanavuoren lähistöllä on neljä pienempää luonnonsuojelualuetta.[5] Kanavuori ja Koskenvuori ovat EU:n Natura 2000 -ohjelman suojelukohteita.[7] Kanavuorta kiertää 3,7 kilometriä pitkä luontopolku.[9] Myös Savonmäen metsissä on mahdollisuus tutustua paikalliseen luontoon: Vaajakosken urheilukentän reunalta lähtevät ulkoilureitit ovat pituudeltaan yhteensä 23 kilometriä, ja niistä osa on valaistuja.[10]
Vaajakosken ja Jyväskylän keskustan yhdistää noin seitsemän kilometrin pituinen 1978 valmistunut Vaajakosken moottoritie.[11][12] Moottoritien päässä on liikenneympyrä.[2] Valtatie 4 ja valtatie 9 kulkevat Vaajakosken läpi samana tienä ja haarautuvat Kanavuoressa eri suuntiin.[2] Vaajakosken liikenneympyrästä johtaa myös seututie 638 Leppävedelle.[13] Tie kulkee Vaajakosken keskustan kautta Tölskän ja Kaunisharjun ohitse Leppäveden kylään, missä se yhtyy seututiehen 637.[2][14]
Historia
- Pääartikkeli: Vaajakosken historia
Vaajavirran tienoot olivat jo esihistoriallisina aikoina metsästäjien ja kalastajien asuinpaikka.[15] Ensimmäiset maatilat perustettiin seudulle 1500-luvun lopulla. Niiden asukkaat olivat vuokraviljelijöitä, lampuoteja.[16]
Vuonna 1819 Carl Christian Bröijer ja Bengt Stenius perustivat Vaajavirran rannalle sahan.[16] Finland Wood -osakeyhtiö osti sahan 1871, ja 1886 T. & J. Salvesen perusti paikkakunnalle toisen sahan.[17] Sahojen johdossa toimi patruuna James Salvesen yli 40 vuoden ajan.[17] Vuonna 1916 SOK osti saha-alueen rakennuksineen ja koskiosuuksineen Salvesenilta[18] ja lisäksi maa-aluetta yhteensä 692 hehtaaria[19]. Pian SOK alkoi laajentaa toimintaansa muuhun teollisuuteen.[20]
Patruunan aiemmasta huolenpidosta huolimatta Haapakoski oli päässyt huonoon kuntoon. Salvesen oli keskittynyt Lauritsalan sahansa toimintaan, ja Haapakoski oli jäänyt heitteille.[21] SOK alkoi rakentaa parempia asuintaloja huonokuntoisten mökkien tilalle.[22] Asutus levisi Naissaaren tienoilta erityisesti Wessmanninmäelle päin, mutta myös Vaajavirran toiselle puolelle Hupeliin ja Kanavuoreen.[23]
Suurlakon aikana Haapakosken punakaarti oli aktiivinen, mutta kansalaissodan aikana Haapakoskella ei sodittu.[24] Haapakosken nimi muutettiin SOK:n aloitteesta Vaajakoskeksi 1920.[25][21] Viljo Nissilän mukaan koski on voinut saada nimensä sen pohjaan isketyistä vaajoista, joita käytettiin veneestä kalastukseen, verkkoihin ynnä muihin kalastukseen liittyviin toimiin ja ohjaamaan vesillä kulkijaa.[26] Tulevina vuosikymmeninä Vaajakosken asema tehdaspaikkakuntana vahvistui. Vaajakosken tehtaista kehittyi yksi maailman monipuolisimpia saman omistajan omistuksessa olevista teollisuuskeskuksista.[27]
Vaajakosken keskusta muuttui täysin 1930-luvun lopulla. Nykyisen Vaajakoskentien pohjoispuolelle rakennettiin kahden perheen puisia omakotitaloja, eteläpuolelle kerrostaloja, joissa oli sekä asuntoja että liikehuoneistoja.[28] Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä Vaajakoskelle rakennettiin paljon omakotitaloja sekä Wessmanninmäelle lisää kerrostaloja.[29]
1950-luvulla SOK laajensi tehdastoimintaansa Sammallahteen.[30] Tukinuitto Vaajavirrassa loppui 1960-luvun alussa.[31][32] 1970-luvulla Vaajakoskelle valmistui terveyskeskus ja uimahalli.[33][34] Vaajakosken keskustaan rakennettiin uusia liiketiloja, jotta vaajakoskelaiset kävisivät ostoksilla omalla paikkakunnallaan.[35] 1970-luvulla valmistuivat myös Linnan ja Kotimäen kerrostaloalueiden ensimmäiset talot.[36][37]
1970-luvun lopulla Vaajakosken tehtaiden toiminta oli laajimmillaan: paikkakunnalla toimi kymmenen eri tehdasta apulaitoksineen. Niiden työntekijämäärä oli silloin noin 2 000 henkeä.[38] Sitten SOK ajautui vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin ja alkoi sen vuoksi uudistaa toimintaansa ja luopui teollisuudesta 1980-luvun alussa.[39][40] Myös Vaajakosken tehtaat lakkautettiin. Tehdasrakennukset ovat edelleen käytössä. Niissä on pääasiassa pienteollisuutta ja muita yrityksiä.[41] Vaajakosken säilynyt vanha teollisuusmiljöö vesistönäkymineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.[42]
Vuonna 1987 Vaajakosken kirjasto muutti uuteen Urheilutien varrella olevaan taloon.[43] Vaajakosken kanava valmistui 1993. Se yhdistää Leppäveden Päijänteeseen ja on osa Keiteleen kanavaa. Kanavan rakensivat neuvostoliittolaiset osana bilateraalikaupan tasapainottamista.[44] 1990-luvun puolivälissä tavaratalo Vaajalan rakennus purettiin, vaikka sillä oli ikää vasta vähän yli 20 vuotta.[45]
Vaajakosken keskustan puutaloista suurin osa on purettu pois. 1990-luvun lopulla kiisteltiin kauppias Varoninin talon säilyttämisestä.[46] Sivistyslautakunta totesi talon olevan paikallishistoriallisesti arvokas kiinteistö, ja sen säilyttämisen puolesta kerättiin 400 nimeä.[47] Talo kuitenkin purettiin ja sen paikalle rakennettiin talo, johon tuli apteekki ja asuinhuoneistoja.
Vuoden 2009 alussa Vaajakoskesta tuli kuntaliitoksen kautta osa uutta Jyväskylän kaupunkia.[48] Syksyllä 2013 valmistui uusi kauppakeskus Vaajala vanhan makeistehtaan viereen radan varteen. Siihen muuttivat muun muassa S-market, apteekki ja kahvila.[39] 1990-luvulla rakennettu Vaajalan kiinteistö purettiin vuonna 2014. Kaupunki rakennutti sen paikalle uuden terveyskeskuksen ja vanhusten palvelutalo Sampoharjun.[49]
Hallinnollinen asema
Vaajakosken kaupunkimainen osa oli aiemmin Jyväskylän maalaiskunnan taajama. Vuosina 1920–1955 Vaajakoski oli maalaiskuntaan kuuluva itsehallinnollinen taajaväkinen yhdyskunta.[50] Nykyisin Vaajakoski on Jyväskylän 69. kaupunginosa.[51] Se muodostaa yhdessä Jyskän ja muiden naapurikaupunginosien kanssa Jyväskylän tilastollisen suuralueen Vaajakoski-Jyskä, jonka asukasluku on noin 14 600.[52]
Osa-alueet
Nykyisessä virallisessa kaupunginosajaossa Haapaniemi, Hupeli, Kanavuori, Kaunisharju ja Tölskä ovat omia kaupunginosia.[51] Taajaväkisen yhdyskunnan aikaan ne olivat virallisesti (kokonaan tai osittain) osa Vaajakoskea. Niiden postinumeroalue on nykyisinkin 40800 Vaajakoski.[2] Niitä pidetäänkin edelleen usein Vaajakosken osa-alueina.[53][54][55][56][57][58][59][60]
Vaajakosken rautatieasema ja Vaajakosken teollisuustalo sijaitsevat Tölskässä.[2] Kanavuoressa sijaitseva ABC-liikennemyymälä on nimeltään ABC Vaajakoski.[61] Haapaniemessä sijaitsevat nuorisokoti ja veneilysatama kertovat sijaitsevansa Vaajakoskella.[62][63]
Vaajakosken keskustaa kutsutaan Wesmanninmäeksi.[64] Jyväskylän kaupungin virallisessa pienaluejaossa Vaajakosken osa-alueita ovat Wessmanninmäki ja Savonmäki sekä osa Jyskän pienalueesta.[2] Jyväskylän kotisivujen mukaan Vaajakosken asuinalueita ovat Savonmäki, Tölskä, Haapaniemi, Kaunisharju, Kivilampi, Kanavuori, Leppälahti ja Oravasaari.[65]
Nähtävyyksiä
Vaajavirrassa on Naissaari, jonka vanha teollisuus- ja työläismiljöö 1800-luvun puutaloineen ja 1930-luvun funkkistaloineen on muutettu virkistyskäyttöön.[3] Naissaaren itäpuolella olevassa Naiskoskessa on Vaajakosken vesivoimalaitos, saaren toisella puolella sijaitsevassa Vaajakoskessa käytöstä poistettu Vaajakosken vanha vesivoimalaitos, jossa järjestetään erilaisia näyttelyitä ja tapahtumia. Naissaaren kupeessa on Vaajakosken kanava, joka on osa Keiteleen kanavaa. Naissaaren eteläpuolella sijaitsee Varassaari, jonka vanhoja arvokkaita rakennuksia on kunnostettu liike- ja asuinkäyttöön.[66]
Vaajakosken seudulla on kaksi luontopolkua: Kanavuoren luontopolku[9][67] sekä Haapaniemessä Iso-Haapasaaren luontopolku, joka esittelee alueen pienehköjä lehtoja, rantamaisemia, vanhaa metsää ja niittyjä sekä kallioalueita.[67]
Vaajakosken seudun muita matkailukohteita ovat muun muassa Niitynpään työläiskotimuseo[68], Pandan makeistehtaan tehtaanmyymälä, Savutuvan apaja[69] sekä Noukanniemen veneilykeskus.[10][70]
Vaajakosken keskustassa sijaitsee Vaajakosken kirjasto, joka oli ennen Jyväskylän maalaiskunnan pääkirjasto. Se on nykyään Jyväskylän kaupungin aluekirjasto.[71] Vaajakoskella sijaitsevat myös vuonna 1977 valmistunut uimahalli Wellamo[72][73] sekä 1954 valmistunut Vaajakosken kirkko[74].
Palveluja ja toimintaa
Vaajakoskella on peruspalveluiden, terveyskeskuksen, kauppojen ja pankkien lisäksi muun muassa autokouluja, Alko, ravintoloita ja optikkoliike.[10] Aiemmin Vaajakoskella oli lukio, mutta se lakkautettiin 2009. Jo edellisenä vuonna lukion toiminta oli siirtynyt väistötiloihin Jyväskylän keskustaan.[75] Vaajakoskella toimii edelleen kolme koulua, Janakan yhdistetty päiväkoti ja koulu, jossa on luokat 1–4, Vaajakosken yhtenäiskoulu, jossa on luokat 5–9, ja Vaajakummun yhtenäiskoulu, jossa on luokat 1–9. Kaupungin pitämiä päiväkoteja on kuusi.[65]
Vaajakoski on aina ollut tunnettu kalastusmahdollisuuksistaan.[76] Paikkakunnalla toimii metsästys- ja kalastusseura Vaajakosken Koukku ja Paukku, joka hallinnoi Vaajavirran kalastusta.[77] Liikuntamahdollisuuksia on Hutungin liikuntakeskuksessa, Vaajakosken liikuntakeskuksessa, yleisurheilu- ja jalkapallostadionilla sekä uimahallissa.[10][65] Tunnettuja urheiluseuroja ovat jalkapalloseura FC Vaajakoski, suunnistus- ja koripalloseura Vaajakosken Terä, yleisurheilu-, paini- ja voimisteluseura Vaajakosken Kuohu[78] sekä jääurheiluseura Vaajakosken Pelikaanit[79].
Seurakuntatoiminta on Vaajakoskella aktiivista. Paikkakunnalla toimivat Vaajakosken baptistiseurakunta[80] ja evankelisluterilainen Jyväskylän seurakunnan Vaajakosken alueseurakunta, joka kattaa koko Vaajakoski-Jyskän alueen.[81] Baptistiseurakunnalla on noin 150 kastettua jäsentä[82] ja se on yksi Suomen Baptistikirkon voimakkaimmista seurakunnista yhdessä Turun ja Tampereen baptistiseurakuntien kanssa.[83] Vaajakoskella toimivat partiojärjestöt poikalippukunta Vaajan valppaat ja tyttölippukunta Valppaat tytöt.[84] Vaajakosken sotaveteraanit ry on perustettu 1966[85], ja Vaajakosken Lions Club 1956[86].
Vaajakosken kohinat ry on vuodesta 1982 järjestänyt Vaajakosken kohinat -kesätapahtuman, julkaissut Vaajakoski-aiheisia kirjoja ja Kohinat-lehteä.[87] Vaajakoskella on vuodesta 1996 lähtien ilmestynyt aluelehti Wessmanni. Aiemmin paikkakunnalla on ilmestynyt paikallislehti Vaajakoski vuosina 1970–1980 ja 1992–1994. Vaajakosken kohinat ja Jyväskylän maalaiskunta ovat julkaisseet useita kirjoja Vaajakosken historiasta.[88]
Politiikka
Vasemmistopuolueiden kannatus oli hyvin korkea Vaajakoskella 1900-luvun alkupuolella.[89][90] Toisen maailmansodan jälkeen porvaripuolueiden kannatus kääntyi nousuun.[91]
Vaajakosken äänestysalueeseen kuuluvat Wessmanninmäki, Kanavuori, Hupeli, Leppälahden kylä ympäristöineen sekä laajahko maaseutualue aina Oravasaaren kylän eteläpuolelle asti. Vaajakosken kaupunginosaan kuuluu myös Savonmäen äänestysalue. Tölskän ja Kaunisharjun kaupunginosat kuuluvat Janakan äänestysalueeseen.[2] Vaajakoskelaisten äänestyskäyttäytymisen selvittäminen on ongelmallista, koska Vaajakoski jakaantuu useaan äänestysalueeseen. Alla oleva taulukko on koottu kolmen Vaajakosken seudulla sijaitsevan äänestyspaikan tuloksista, eivätkä siinä ole mukana ne Kotimäen asukkaat, jotka äänestävät Jyskän äänestysalueella, eivätkä ne Haapaniemen asukkaat, jotka äänestävät Haapaniemen äänestysalueella.
| Puolue | Vaajakoski (%) | Koko kaupunki (%) |
|---|---|---|
| SDP | 24,3 | 21,3 |
| Perussuomalaiset | 20,8 | 16,3 |
| Keskusta | 15,6 | 15,3 |
| Kokoomus | 14,4 | 18,0 |
| Vasemmistoliitto | 10,9 | 10,2 |
| Kristillisdemokraatit | 6,3 | 6,4 |
| Vihreät | 5,8 | 10,0 |
| SKP | 0,5 | 0,8 |
| Piraattipuolue | 0,4 | 1,2 |
| Muut | 0,6 | 0,5 |
| Vuosi | Koko kaupunki (%) | Vaajakoski (%) | Savonmäki (%) | Janakka (%) |
|---|---|---|---|---|
| 2001 | 68,2 | 68,4 | 74,1 | 71,9 |
Liikenneyhteydet
Vaajakoskelta kulkevat Jyväskylään Linkin eli Jyväskylän joukkoliikenteen bussit 1, 2 ja 3 sekä muutama muukin harvemmin kulkeva vuoro.[93] Myös pitkänmatkanbussit pysähtyvät Vaajakoskella. Linja-autolla pääsee etelään Lahteen ja itään Kuopioon.[94] Laivaliikennettä on kesäisin Vaajakosken kanavaa pitkin Suolahteen ja Jyväskylään.[95] Vaajakosken rautatieasema on nykyisin junien kohtauspaikka, ja siellä lastataan jonkin verran tavaraa juniin. Henkilöliikenne asemalla loppui vuonna 1992.[96][97]
Moottoritien Vaajakosken puoleisessa päässä on liikenneympyrä, joka oli aluksi kaksikaistainen, välillä yksikaistainen ja muutettiin vuonna 2008 taas kaksikaistaiseksi.[98][99] Liikenneruuhkat ja tiejärjestelyjen toimimattomuus yksikaistaisessa ympyrässä huolestuttivat viranomaisia ja maakuntavaltuustoa.[100] Uusitussa kaksikaistaisessa ympyrässä pyrittiin liikenteenohjauksen selkeyteen paremmilla opasteilla ja viitoituksella.[101]Uusitussakin kaksikaistaisessa ympyrässä on kuitenkin sattunut onnettomuuksia.[102]
Vaajakosken moottoritielle on suunniteltu noin kolmen kilometrin pituista jatkoa, joka ohjaisi liikenteen Vaajakosken keskustan ohi. Vaajakosken ohitustie kulkisi Haapalahdesta Kanavuoreen Sammallahden teollisuusalueen ja Varassaaren läpi uutta siltaa pitkin Vaajavirran yli.[42][103] Ohitustie sijoittuisi osittain Vaajakosken valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle.[42] Sille on kaavailtu vaihtoehdoksi myös tunnelia, jonka pituus olisi lyhyemmän vaihtoehdon mukaan kaksi kilometriä ja pidemmän 3,4 kilometriä.[42][104][105] Tammikuussa 2012 Keski-Suomen ELY-keskus tiedotti valinneensa jatkosuunnitteluun vaihtoehdon, jossa ohitustie kulkee maastokäytävässä Varassaaren kautta.[106]
Tunnettuja vaajakoskelaisia
- Rock Cadillac, Vaajakoskella perustettu rockyhtye[107]
- Liisa Laukkarinen, kirjailija
- Mikko Vaismaa, stand up -koomikko[108]
- Pentti Rasinkangas, lastenmuusikko
- Mika Kohonen, salibandyn maailmanmestari, Hall of Fame
Kuvia
Lähteet
- Kolu, Antti: Kylä virran rannalla. Jyväskylä: Vaajakosken kohinat ry, 1992. ISBN 952-90-4030-X.
- Kolu, Antti: Patruuna Salvesen ja Haapakosken sahamiehet. Jyväskylä: Jyväskylän maalaiskunta, 2001. ISBN 951-98764-0-5
- Kolu, Antti: Haapaniemi Päijänteen kainalossa. Jyväskylä: Haapaniemen nuorisoseura, 2006. ISBN 952-92-0617-8
- Kolu, Antti: Vaajakosken yhdyskunta 1916-1944. Jyväskylä: Vaajakosken kohinat ry, 2011. ISBN 978-952-92-9205-9
- Lehtonen, Olli: Salvesenin sahatyöväestä koivistolaisiin, Vaajakosken työväenyhdistys 1904-1984, Vaajakoski: Vaajakosken työväenyhdistys, 1984.
Viitteet
Kirjallisuutta
- Hovila, Martti: Koskikylän tarinoita, Jyväskylän maalaiskunta: M.Hovila, 1997. ISBN 952-90-8495-1
- Hovila, Martti: Pitkien piippujen varjossa, Jyväskylä : Kirjailijatalo, 2000. ISBN 952-91-2448-1 (romaani)
- Kauppinen, Juha: Makeaa elämää, Oy Panda Ab 80 vuotta, Vaajakoski: Panda, 2000. ISBN 952-91-2834-7
- Kolu, Antti: Vaajakosken Kuohu 1930-1980, Vaajakoski: Vaajakosken Kuohu, 1980. ISBN 951-99253-4-1
- Patrikainen, Seppo: Erottelu ja varppaus, puun vesikuljetus Vaajakoskella, Jyväskylän maalaiskunta: Jyväskylän maalaiskunta, 1998. ISBN 952-90-8800-0
- Siekkinen, Keijo: Kuusitoistamiehinen pyramidi, Jyväskylä: Gummerus, 1981. ISBN 951-20-2022-X (romaani)
- Vuorenpää, Pirjo: Vaajakosken V.P.K. 1919-1989, Jyväskylän maalaiskunta: Vaajakosken VPK, 1989.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaajakoski Wikimedia Commonsissa
- Vaajakosken aluekirjasto: Vaajakosken historiaa, elinkeinoelämää ja kulttuuria käsittelevää kirjallisuutta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Vaajakoski-Jyskän kaupunginosasivut (Arkistoitu – Internet Archive).
- Jyväskylän kaupunki: Vaajakosken palveluita (Arkistoitu – Internet Archive).
- Vaajakosken aluelehti Wessmanni.
- Museovirasto: Vaajakosken teollisuusympäristö
| Palokka |
|
|---|---|
| Vaajakoski |
|
| Tikkakoski | |
| Muut |