Uudenkaupungin rautatieasema

Uudenkaupungin rautatieasema (lyh. Ukp, ruots. Nystads järnvägsstation, ratakm 264+795) on rautatieasema Uudessakaupungissa Varsinais-Suomessa. Asema palvelee enää ainoastaan tavaraliikennettä, ja sen läpi kulkee joka arkipäivä Yaran lannoitetehtaan kuljetuksia.

Uusikaupunki
Nystad
Uudenkaupungin asemarakennus
Perustiedot
Lyhenne	Ukp
Rataosa	Turku–Hangonsaari
Sijainti	, 021°25′38″E
Osoite	Ratapihankatu 5, 23500 Uusikaupunki
Kunta	Uusikaupunki
Etäisyydet	Turku 65 km, Hangonsaari 5 km
Avattu	1.9.1924[1]
Lakkautettu	ei
• henkilöliikenne	1.1.1993[1]
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR-Yhtymä
Tavaraliikenne	kyllä
Asemarakennus
Tyyppi	puurakenteinen asemarakennus
Valmistunut	1924[1]
Ratapiha
Raiteisto	pääraide, kaksi sivuraidetta
Turku–Hangonsaari Km   Lyh. Liikennepaikat 70,0 Hgs Hangonsaari 68,0 Hepokari 67,7 Esso Esso 67,5 Hepokarin satama 66,8 66,1 Kt Kalaranta Seututien 196 alitus 65,1 Ukp Uusikaupunki 61,5 Halola 60,3 Petes 57,3 Klt Kalanti 55,7 Vel Vellua 52,1 Mrj Maarjärvi 49,6 Kmk Kiimkallio 46,6 Rhm Rahkmala 44,7 Vnl Vinkkilä 42,5 Uh Uhlu 39,6 Kkä Kirkkomäki 36,~ Pyheen saha 35,8 Htm Hietamäki 35,0 Laajoki 34,3 Uni Unikankare 32,7 Kaarleinen 31,2 Vll Vallainen 30,6 Mynäjoki 30,0 Junnilan konepaja 29,9 Myn Mynämäki 26,9 Nut Nutturla 25,2 Mah Mahala 23,1 Vainoinen 22,2 Pmä Pohjamäki 21,0 Nsn Nousiainen 20,0 Alistupa 19,5 Hirvijoki 18,8 Kairinen 17,7 Mku Masku 16,8 Kankainen 16,6 Maskunjoki 16,8 Maskun teollisuusalue 16,2 14,1 Jonkkunen 13,2 Piuha Seututien 192 tasoristeys 11,2 Mke Miekelä 9,4 Vatsela 8,6  Naantaliin 8,2 Rai Raisio 7,3 Krr Kerrola Kantatie 40:n ylitys 6,4 Nes Neste 10,7 Vie Viheriäinen Seututien 185 alitus 5,4 4,7 Iha Ihala 7,1 Pernon telakka 3,9 Turkuhalli Seututien 185 ylitys 3,8 3,7 Raisionjoki 3,2 Jrk Jyrkkälä 2,5 Pahaniemi Pansion telakka Kantasatama 0,8 Tkut Turku tavara Tus Turku satama Valtatie 8:n ylitys 0,0 Tku Turku päärautatieasema Valtatie 9:n alitus  Toijalaan  Helsinkiin Merkkien selitykset
Infobox OK

Uudenkaupungin asema on Thure Hellströmin suunnittelema ja se valmistui radan myötä vuonna 1924. Samassa yhteydessä asemalle rakennettiin myös kaksipaikkainen veturitalli. Koska asema sijaitsi suhteellisen kaukana kaupungin keskustasta, jatkettiin matkustajajunayhteyttä vuonna 1933 aina Kalarannan seisakkeelle asti.^[1]

Henkilöliikenne asemalla ja koko radalla lakkautettiin 1.1.1993, jonka jälkeen asema jäi vain tavaraliikenteen käyttöön. Siitäkin suurin osa jatkaa aseman ohi lannoitetehtaalle.^[1] Aseman tavaramakasiini paloi vuonna 2001,^[1] mutta itse asema säästyi ja se kunnostettiin 2000-vuosikymmenen alussa.^lähde? Aseman vieressä ovat säilyneet myös pitkään käyttämättömänä ollut veturitalli ja höyryveturien vesitorni. Asema muutettiin kauko-ohjatuksi vuonna 2008 ja jo vuonna 2007 se siirtyi Senaattikiinteistöjen myyntikohteeksi.^[1] Kesäkuussa 2010 Senaatti-kiinteistöjen antaman tiedon mukaan asemaa ei kuitenkaan aiota myydä.^[2]