Tom Dumoulin

kilpapyöräilijä

Tom Dumoulin (s. 11. marraskuuta 1990 Maastricht) on alankomaalainen maantiepyöräilijä ja Italian ympäriajon voittaja. Hän kilpaili ammattilaisena vuosina 2012–2022. Hän aloitti ammattilaisuransa Giant-Shimano -tallissa, ja edusti samaa joukkuetta, viimeksi nimeltään Team Sunweb, vuoteen 2019. Kausilla 2020–2022 hän ajoi Team Jumbo-Vismassa. Hän oli aktiiviurallaan parhaimmillaan etappikilpailuissa ja aika-ajoissa.

Tom Dumoulin
Tom Dumoulin Ranskan ympäriajossa 2013.
Tom Dumoulin Ranskan ympäriajossa 2013.
Henkilötiedot
Syntynyt11. marraskuuta 1990 (ikä 33)
Kansalaisuus Alankomaat
Pyöräilijä
Pituus185 cm[1]
Paino69 kg[1]
Joukkuelopettanut
Lajimaantie
Rooliajaja
Ajajatyyppiyleisajaja, aika-ajon erikoismies
Ura
Amatöörijoukkue(et)
2010
2011
Alankomaiden maajoukkue
Rabobank Continental Team
Ammattilaisjoukkue(et)
2012–2016

2017–2019
2020−2022
Argos/Giant-Shimano / Team Giant-Alpecin
Team Sunweb
Team Jumbo-Visma
Suurimmat voitot

Aika-ajon maailmanmestaruus 2017
Italian ympäriajo 2017, 4 etappia
Ranskan ympäriajo, 3 etappia
Espanjan ympäriajo, 2 etappia
BinckBank Tour 2017
Alankomaat Aika-ajon Alankomaiden-mestaruus 2014, 2016, 2017, 2021

Tiedot päivitetty: 1. tammikuuta 2023

Aiheesta muualla
www.tomdumoulinofficial.com
Mitalit
Maa:  Alankomaat
Miesten pyöräily
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa HopeaaRio de Janeiro 2016aika-ajo
Hopeaa HopeaaTokio 2020aika-ajo
Maantiepyöräilyn MM-kilpailut
Kultaa KultaaBergen 2017aika-ajo
Kultaa KultaaBergen 2017joukkueaika-ajo
Hopeaa HopeaaInnsbruck 2018aika-ajo
Hopeaa HopeaaInnsbruck 2018joukkueaika-ajo
Pronssia PronssiaPonferrada 2014aika-ajo

Dumoulin sai Ponferradan MM-kilpailuissa 2014 pronssia aika-ajossa.[2] Espanjan ympäriajossa 2015 hän voitti Benitachelliin päättyneen yhdeksännen etapin sekä 17. etapin aika-ajon Burgosissa. Hän johti kokonaiskilpailua etappien 5, 9, 10 ja 17–19 jälkeen. Toiseksi viimeisellä, 20. etapilla hän putosi kokonaiskilpailussa lopulliselle sijalleen kuudenneksi.[1]

Italian ympäriajossa 2016 Dumoulin voitti avausetappina ajetun aika-ajon 0,01 sekunnin erolla Primož Rogličiin.[3] Hän johti kokonaiskilpailua etappien 1, 2 ja 4–7 jälkeen. Saman vuoden Ranskan ympäriajossa hän voitti Andorraan päättyneen yhdeksännen etapin ja aika-ajona ajetun 13. etapin.[1]

Kesäolympialaisten 2016 aika-ajossa Dumoulin sai hopeaa.[4] Hän voitti Italian ympäriajossa 2017 kymmenentenä etappina ajetun aika-ajon siirtyen samalla kokonaiskilpailun johtoon.[1] Hän lisäsi johtoaan voitettuaan Santuario di Oropalle päättyneen 14. etapin.[5] Hän menetti 16. etapilla johdostaan yli kaksi minuuttia jouduttuaan käymään vatsavaivojen vuoksi tien sivussa.[6] Hän menetti kokonaisjohtonsa 19. etapin jälkeen.[1] Ennen viimeistä etappia hän oli neljäntenä 53 sekuntia kilpailua johtaneesta Nairo Quintanasta jääneenä.[7] Hän nousi kuitenkin kilpailun voittoon oltuaan vajaan 30 kilometrin aika-ajo-osuudella toiseksi nopein. Hän voitti kokonaiskilpailun 31 sekunnin erolla Quintanaan.[8]

Dumoulin voitti Bergenin MM-kilpailuissa 2017 kultaa sekä joukkueaika-ajossa[1] että henkilökohtaisessa aika-ajossa, jonka hän voitti 57 sekunnin erolla Primož Rogličiin[9]. Italian ympäriajossa 2018 hän voitti kilpailun avanneen aika-ajoetapin Jerusalemissa.[1] Kokonaiskilpailussa hän sijoittui toiseksi 46 sekunnin erolla Chris Froomeen.[10] Saman vuoden Ranskan ympäriajossa hän voitti aika-ajoetapin ja sijoittui kokonaiskilpailussa toiseksi minuutin ja 51 sekuntia Geraint Thomasille hävinneenä[11]. Innsbruckin MM-kilpailuissa 2018 hän saavutti hopeaa sekä henkilökohtaisessa että joukkueaika-ajossa.[1]

Vuodelle 2021 siirretyissä Tokion olympialaisissa Dumoulin sai toisen olympiahopeansa sijoituttuaan aika-ajossa toiseksi.[12]

Saavutuksia

Lähteet