Tianjin

Tianjin on Keisarinkanavan pohjoispäässä. Kanaali yhdistää Keltaisenjoen ja Jangtse-joen. Tianjinin vieressä ovat Hebein maakunta ja Peking sekä Keltaisenmeren Bohailahti.

Tianjinin satama on yksi maailman suurimmista satamista.^[7]

Tianjinissa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan kuumakesäinen mannerilmasto. Kesät ovat lämpimiä ja sateisia, talvella on kuivaa ja leutoa. Vuoden keskilämpötila on noin 12 °C ja keskimääräinen sademäärä 540 millimetriä. Heinäkuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 27 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin –4 °C. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin sataa keskimäärin noin 180 millimetriä. Tammikuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 4 millimetriä.^[8]

Tianjin on Kiinan mittakaavassa suhteellisen nuori kaupunki. Nimen Tianjin eli ’keisarillinen kahlaamo’ se sai Ming-dynastian aikana 1400-luvun alussa. Se koostuu sanoista tiān ’taivas’ (keisari on kiinaksi tiānzǐ, ’taivaan poika’) ja jīn ’kahlaamo, joenylityspaikka’. Tarinan mukaan prinssi Zhu Din marssi armeijoineen kaupungin halki virtaavan joen yli sen matalassa kohdassa kukistamaan tämän kilpailijaa vuonna 1400. Zhu perusti paikalle muurilla varustetun varuskunnan, joka sai nimekseen Tianjin vuonna 1404, kun hän oli voittanut sodan ja hänestä oli tullut keisari.^[6][9]

Lähistön purjehduskelpoisten jokien avulla paikasta muodostui kaupan keskus, jonka kautta kauppaat toivat tavaraa laivoilla Keski- ja Etelä-Kiinasta. Vuonna 1731 Tianjinista tuli samannimisen prefektuurin keskus ja siitä kehkeytyi koko Pohjois-Kiinan taloudellinen keskus, kun taas pääkaupunki Peking toimi hallinnon ja kulttuurin keskuksena.^[9]

Toisen oopiumisodan myötä 1858–1860 Tianjinista tuli niin sanottu sopimussatama, jossa ulkomaalaiset kauppiaat saattoivat käydä kauppaa kiinalaisten kanssa. Ulkomaalaisiin ei suhtauduttu erityisen hyvin ja vuonna 1870 paikalliset surmasivat lähetyssaarnaajia Tianjinin verilöylyssä ja boksarikapina vuonna 1900 johti kaupungin miehitykseen kahdeksan valtion liittokunnan joukkojen saapumisen myötä vuoteen 1902 saakka. Hävityksestä huolimatta kaupunkiin alkoi kehittyä nykyaikaista teollisuutta Beiyang arsenaalin, lennätinlinjojen ja kemikaaliteollisuuden muodossa. Ennen toista maailmansotaa kaupunki oli Kiinan kolmanneksi suurin teollisuuskeskus Shanghain ja Wuhanin jälkeen.^[9]

Kiinan kommunistit voittivat Kiinan sisällissodan vuonna 1949 ja Tianjin alkoi jäädä sittemmin kehityksessä Pekingin varjoon. Kaupunki säilyi liikenteen solmukohtana, mutta se ei kasvanut läheskään niin nopeasti kuin Shanghain, Kantonin ja Shenzhen kaltaiset kasvukeskukset. Vuonna 2006 luotiin Bohain talousalue ja kaupunki liitettiin Pekingiin suurnopeusjunalla. Pekingin olympialaisten aikaan vuonna 2008 kaupungissa järjestettiin jalkapallo-otteluita.^[9]

Elokuussa 2015 kaupungissa tapahtui suuri räjähdysonnettomuus, jossa sai surmansa yli 110 ihmistä.^[10]

Tianjin on yksi Kiinan neljästä maakuntatasolla itsehallinnollisesta kunnasta. Se oli aikanaan Zhili-maakunnan (nykyinen Hebei) pääkaupunki.

• 1731: Tianjinin piirikunta
• heinäkuu 1912: Tianjin aliprefektuuri
• huhtikuu 1913: palautettiin piirikunnaksi
• kesäkuu 1928: Tianjinin erityiskaupunki
• kesäkuu 1930: Tianjinin itsehallinnollinen kunta
• marraskuu 1930: alennettiin provinssin hallitsemaksi kaupungiksi ja Hebei-provinssin pääkaupungiksi
• kesäkuu 1935: palautettiin itsehallinnolliseksi kunnaksi (Hebein pääkaupungiksi tuli Baoding)
• 11. helmikuuta 1958: alennettiin provinssin hallitsemaksi kaupungiksi ja Hebein pääkaupungiksi
• 2. tammikuuta 1967: palautettiin itsehallinnolliseksi kunnaksi

Tianjin on jaettu 16 kaupunginpiiriin.

Vuonna 2014 Tianjinin bruttokansantuote oli yhteensä noin 1 572,2 miljardia renminbiä, eli asukasta kohden 105 202. Kaupunki on Keski-Kiinan tärkeä teollisuuden keskus ja alueella on esimerkiksi kone- ja tekstiiliteollisuutta. Myös uudet teollisuuden alat, kuten elektroniikka- ja informaatioteollisuus ovat kasvaneet nopeasti. Kaupungista viedään ulkomaille kone- ja elektroniikkateollisuuden tuotteita ja ulkomaankaupan suurimmat kohdemaat ovat Yhdysvallat, Etelä-Korea, Japani ja Vietnam. Merkittäviä määriä tavaraa viedään myös Hongkongiin, joka on myös suurin yksittäinen manner-Kiinan ulkopuolisten sijoitusten lähde. Huhtikuussa 2015 alueelle perustettiin pilottihankkeena vapaakauppa-alue.^[11]

Tianjinin metro avattiin vuonna 1984. Linjoja on nykyisin viisi. Tianjin Binhain kansainväliseltä lentoasemalta liikennöidään kotimaan lisäksi muualle Aasiaan. Tianjinin satama on yksi maailman suurimpia kokonaisrahtimäärällä mitattuna.

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Tianjinissa oli yhteensä 12 938 693 asukasta^[12] ja vuoden 2013 arvion mukaan yhteensä 14 722 100^[1]. Kaupungin (UNDP:n uusituilla laskentakaavoilla laskettu) inhimillisen kehityksen indeksi arvo vuodelle 2010 oli 0,795. Kaupungin indeksiarvo on selvästi korkeampi arvo kuin Kiinassa keskimäärin (0,693).^[13]

• Nankain yliopisto
• Tianjinin yliopisto

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tianjin Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Tianjin Wikivoyagessa (englanniksi)
• Virallinen sivusto (kiinaksi)
• About Tianjin - General facts City of Tianjin & China Daily, chinadaily.com.cn. Viitattu 20.4.2015. (englanniksi)