Terveydenhoitaja
Terveydenhoitaja on hoitoalan ammattinimike. Terveydenhoitaja toimii ennaltaehkäisevässä ja terveyttä edistävässä itsenäisessä työssä. Tämä erottaa hänen työnsä sairaanhoitajan työstä. Terveydenhoitajia toimii muun muassa järjestöissä[1], kotihoidossa[2], kouluterveydenhuollossa, neuvoloissa, opiskeluterveydenhuollossa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa ja yksityisessä terveydenhoidossa.[1]
| Terveydenhoitaja | |
|---|---|
 Terveydenhoitaja työskentelee esimerkiksi neuvolassa, koulussa tai työpaikoilla | |
| Tyyppi | Ammatti |
| Toimiala | Terveydenhuolto |
| Koulutus | Ammattikorkeakoulu |
| Työpaikka | Järjestöt, Kouluterveydenhuolto, Kotisairaanhoito, Neuvola, Opiskeluterveydenhuolto, Puolustusvoimat, Sairaala, Terveyskeskus, Työterveyshuolto, Yksityinen terveydenhoito |
| Lähinimikkeitä | Apulaisosastonhoitaja, Ensihoitaja, Kätilö, Osastonhoitaja, Sairaanhoitaja |
Terveydenhoitajia koulutetaan ammattikorkeakoulussa. Tutkintonimike on terveydenhoitaja (AMK). Koulutuksen laajuus on 240 opintopistettä ja kestää noin 4 vuotta. Terveydenhoitajatutkinnon suorittaneet saavat myös sairaanhoitajan ammatinharjoittamisoikeuden.[2]
Sosiaali- ja terveysalan valvonta- ja lupavirasto Valvira laillistaa ja rekisteröi tutkinnon suorittaneet terveydenhoitajat. Terveydenhoitajilla on mahdollisuus rekisteröityä myös sairaanhoitajina. Laillistamiset sairaanhoitajaksi ja terveydenhoitajaksi tulee hakea erikseen.[3]
Terveydenhoitajia kuuluu mm. Suomen Terveyenhoitajaliitto ry:hyn, joka on Akavan jäsen.[4] Tehy ry:llä on myös oma terveydenhoitajajaosto.[5] Tehy on STTK:n jäsenjärjestö.[6]
Historia
Terveydenhoitajien (ent. terveyssisar, terveydenhoitajatar) historia Suomessa on pitkä. 1900-luvun alussa terveydenhoitotyö oli pirstaloitunutta, sillä siitä vastasivat muun muassa diakonissat, kotisairaanhoitajattaret, kouluhoitajattaret ja tuberkuloosihoitajattaret. Vuonna 1879 diakonissaliike tuli Suomeen. Diakonissat olivat Suomessa ensimmäiset koulutetut sairaanhoitajat, joiden työ kohdistui koteihin. Heidän työtehtäviinsä ei kuitenkaan tiettävästi kuulunut terveydenhoidollinen opetustyö. Vuonna 1912 kotisairaanhoitoon ryhtyi ensimmäinen "kotisairaanhoitajatar".[7]
Terveydenhoitotyön Suomessa aloittivat yhdistykset. "Tuberkuloosin vastustamisyhdistys" sekä "Vähävaraisten keuhkotautisten avustamisyhdistys" kouluttivat vuodesta 1917 sairaanhoitajia tuberkuloosihuoltotyöhön. Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) perustettiin vuonna 1920 ja vuotta myöhemmin se alkoi kouluttumaan sairaanhoitajista ja kätilöistä "lastenhoidonneuvojia". Samana vuonna avattiin ensimmäinen nykymuotoisen neuvolan esiaste eli "Lasten Linnan neuvontasema". Vuonna 1922 MLL lähetti ensimmäisen sairaanhoitajan Saksaan tutustumaan "kouluhoitajatartoimintaan" ja heti tämän jälkeen liitto alkoi kouluttaa myös kouluhoitajattaria. Monet opiskelivat nämä kaikki kurssit saaden laajan osaamisen terveyden edistämiseen.[7]
Koulutus kehittyy
Vuonna 1924 MLL järjesti ensimmäiset valtakunnalliset terveyssisarkurssit, jotka kestivät yhteensä puoli vuotta. Kurssin suorittanut oli pätevä toimimaan kaikilla terveydenhuollon aloilla. Jo vuonna 1921 Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland järjesti ruotsiksi omia kursseja terveyssisarille ja "Suomen tuberkuloosi yhdistys" edelleen tuberkuloosihoitajattaria. Sairaanhoitajatarkoulutus siirtyi 1929 kokonaan valtion järjestämäksi ja vuonna 1931 terveydenhuoltokoulutus Valtion terveydenhuolto-opistoon. Terveyssisar nimike muuttui virallisesti terveydenhoitajattareksi. Päätetiin, että 3 vuoden sairaahoito-opintojen jälkeen oli mahdollisuus hakea terveydenhoitajattareksi. [7]
Vuonna 1972 voimaan tullut kansanterveyslaki yhdisti terveyssisarten ja avohoidossa toimineiden kätilöiden virat terveydenhoitajien viroiksi [8].
Koulutuksen kehittäminen
Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdottaa, että jatkossa ensihoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden koulutusrakakennetta tultaisiin muuttamaan. Ehdotuksen mukaan ensin valmistutaan sairaanhoitajaksi, jonka jälkeen voisi suorittaa erillisen ensihoitajan, terveydenhoitajan tai kätilön koulutuksen. Uudistuksen tarkoitus on vähentää tarvetta suorittaa useita saman tasoisia ja saman alan ammattikokeakoulututukintoja. Jos valmis sairaanhoitajan on halunnut opiskella ensihoitajaksi, terveydenhoitajaksi tai kätilöksi on tämä vienyt täysin ilman ammattikorkeakoulututkintoa olevan nuoren opiskelupaikan. Tämä lyhentää työuraa ja pahentaa työvoimapulaa. Ala on vetovoimainen, mutta sen säilyttämiseksi on kehitettävä ammattikuvien vetovoimaa ja houkuttelevuutta. Alan kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia sekä kielen oppimista on kehitettävä yhteistyössä työelämän ja ammattikorkeakoulujen kanssa.[9] Uudistuksen toteutuminen riippuu siitä, että kirjataanko se seuraavaan hallitusohjelmaan.[10]
Työterveyshoitaja
Työterveyshoitajat suoritavat terveydenhoitajan tutkinnon lisäksi 15 opintopisteen laajuisen lisäkoulutuksen. Se on suoritettava viimeistään kahden vuoden kulttua työterveyshoitajan työn aloitamisesta. Tämän lisäksi työterveyshoitajat voivat hankkia lisäkoulutusta esimerkiksi ensiavun ja terveystiedon opettajapätevyyden, seksuaaliterapian, kriisityön tai työnohjauksen koulutuksen kautta. [11]
Suomen Työterveyshoitajaliitto ry on työterveyshoitajien ammattiliitto ja se kuuluu Akavaan.[12] Liitolla on 13 alueellista paikallisosastoa.[13]
Lähteet
Aiheesta muualla
