Terminologia
Terminologia tai terminologiaoppi on tieteenala, joka tutkii erikoiskielten käsitteitä, termejä ja termistöjä. Terminologia-sanaa käytetään usein myös viittaamaan tiettyyn erikoisalaan kuuluvien termien joukkoon eli termistöön[1], ja siksi synonyyminä käytetään myös nimitystä terminologiaoppi[2]. Termi on jollakin erikoisalalla yleiskäsitteen nimityksenä käytettävä kielellinen ilmaus. Termi voi olla esimerkiksi sana, sanaliitto tai lyhenne.[3]
Yleisen terminologian teorian perustajana pidetään itävaltalaista tiedemiestä Eugen Wüsteriä, joka tutki vuonna 1931 julkaistussa väitöskirjassaan sähkötekniikan termistön standardisointia. Nykyaikaisen soveltavan terminologian perusteoksena pidetään Wüsterin luentoihin perustuvaa teosta Einführung in die allgemeine Terminologielehre.[4]
Terminologian tutkimus Suomessa
Suomessa sanastotyötä tehdään mm. 1970-luvulla perustetussa Sanastokeskuksessa. Terminologista tutkimusta tehdään yliopistojen kieliaineissa ja erityisesti käännöstieteessä. Esimerkiksi Vaasan yliopiston viestintätieteiden laitoksella Teknisen viestinnän maisteriohjelmassa on Terminologian suuntautumisvaihtoehto[3] ja Helsingin yliopiston suomen kielen maisteriohjelmassa on Sanaston ja terminologian erikoisala. Helsingin yliopistossa ylläpidetään myös Tieteen termipankkia[5].