Tämä on lupaava artikkeli.

Töyhtöelenia

Wikipediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Töyhtöelenia
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni:Aitotumaiset Eucarya
Kunta:Eläinkunta Animalia
Pääjakso:Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:Linnut Aves
Lahko:Varpuslinnut Passeriformes
Heimo:Tyrannit Tyrannidae
Suku:Eleniat Elaenia
Laji:flavogaster
Kaksiosainen nimi

Elaenia flavogaster
(Thunberg, 1822)

Alalajit [2]
  • E. f. flavogaster
  • E. f. pallididorsalis
  • E. f. semipagana
  • E. f. subpagana
Katso myös

  Töyhtöelenia Wikispeciesissä
  Töyhtöelenia Commonsissa

Töyhtöelenia (Elaenia flavogaster) on Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä Länsi-Intian saaristossa tavattava tyranneihin kuuluva varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö

muokkaa wikitekstiä

Kooltaan töyhtöelenia on 16–17 cm:n pituinen. Selästään laji on oliivinruskea, ja siivet ja pyrstö ovat harmaammat. Siivissä on myös kaksi valkoista siipijuovaa. Päälaella on selvästi erottuva töyhtö, ja silmien ympärillä on valkoiset renkaat. Vatsastaan töyhtöelenia on vaaleankeltainen. Ulkonäöltään töyhtöelenia muistuttaa erityisesti savannieleniaa (Elaenia chiriquensis), joka on kooltaan hieman pienempi ja jonka töyhtö ei ole yhtä selvästi erottuva.[3][4][5][6]

Levinneisyys ja elinympäristö

muokkaa wikitekstiä

Keski-Amerikassa töyhtöelenian levinneisyysalue ulottuu Meksikosta Panamaan. Etelä-Amerikassa lajia tavataan Andeilla Venezuelasta Kolumbiaan, Guyanasta, Surinamesta, Ranskan Guayanasta, Brasiliasta, Paraguaysta ja Argentiinan pohjoisosista. Lintu puuttuu paikoitellen Amazonian keskiosista. Lisäksi töyhtöeleniaa tavataan Trinidad ja Tobagosta ja monilta muilta Pienten Antillien saarilta. Linnun elinympäristöä ovat metsät, savannit, pensaikot ja puutarhat. Töyhtöelenian elinympäristöt sijaitsevat yleensä alle 1 500 metrin korkeudella merenpinnasta, mutta Andeilla lajia tavataan korkeammallakin kasvavista metsistä.[3][4][5][6]

Töyhtöeleniat liikkuvat yleensä pareittain, mutta niitä voi nähdä myös suurina äänekkäinä parvina hedelmäpuissa. Kun linnut ovat jännittyneitä, ne ovat erityisen äänekkäitä ja ne pitävät pään töyhtöään kohotettuna. Ravintonaan laji käyttää marjoja ja hedelmiä sekä hyönteisiä. Töyhtöelenian pesä on kuppimainen ja sijaitsee oksalla melko lähellä maanpintaa. Naaras munii kaksi munaa, ja joskus pesimäkaudessa on samalla parilla kaksi pesintää.[3][4][6]

Navigointivalikko