Search

Tähtitieteelliset symbolit

taivaankappaleiden kirjaamiseen tarkoitetut symbolit

Tähtitieteelliset symbolit ovat symbolikuvioita, joita käytetään tarkoittamaan taivaankappaleita, teoreettisia rakenteita ja tähti­tieteellisiä ilmiöitä. Symbolien varhaisimmat muodot esiintyvät antiikin Kreikan aikaisissa papyruksissa. Bysanttilaiset koodeksit, joissa kreikkalaisten papyrusten sisältö säilyi, jatkoivat ja laajensivat niiden käyttöä.[1][2] Uusia symboleja keksittiin vielä 1700-, 1800- ja 1900-luvuilla tarkoittamaan tuolloin löydettyjä uusia planeettoja ja pikku­planeettoja.

Sivu vuoden 1833 Nautical Almanacista, jossa on käytetty kuun vaiheiden, planeettojen ja Eläinradan tähdistöjen symboleja.

Kaikkia näitä symboleja ovat aikoinaan yleisesti käyttäneet sekä ammatti- että harrastelijatähtitieteilijät sekä myös astro­logit. Niitä käytetään edelleen muun muassa almanakoissa[3] ja astro­logisissa julkaisuissa, mutta Auringon ja Maan symboleja lukuun ottamatta ne ovat jääneet pois käytöstä tieteellisissä julkaisuissa.[4]

Auringon ja Kuun symbolit

Auringon ja Kuun symbolit olivat käytössä jo antiikin aikana. Alkuperäisissä kreikkalaisissa horo­skooppeja sisältäneissä papyruksissa Auringon symbolina oli ympyrä ja yksi siitä lähtevä säde, ( ), Kuun symbolina taas Kuuta ensimmäisessä neljänneksessä esittävä kuvio (kasvava puolikuu).[2] Nykyinen Auringon symboli, ympyrä, jonka keskellä on täplä, tuli Euroopassa käyttöön renessanssin aikana,[2] mutta se on samanlainen kuin vanha Aurinkoa tarkoittava kiinalainen kirjoitus­merkki, joka nykyisin on muuntunut muotoon日.[5]

Nykyisin Auringon symbolia käytetään yhä tiettyjen Aurinkoon liittyvien vakioiden merkkinä.[6] Tähtien luminositeettia, massaa ja sädettä ilmoitettaessa käytetään usein yksikkönä Auringon vastaavia arvoja.[7]

Aurinko
NimiSymboliUnicode-arvoUnicode-merkkiSymbolin selitys
Aurinko [8][9]#x2609;
#9737;		☉Aurinko
[2]#x1f71a;
#128794;		🜚Aurinko ja yksi säde
[10][11]#x1f31e;
#127774;		🌞Auringon kasvot
Kuu
NimiSymboliUnicode-arvoUnicode-merkkiSymbolin selitys
Ensimmäinen neljännes [12][13][14]#x263d;
#9789;		☽Kuun ensimmäinen neljännes (kasvava puolikuu)
[10][15][16]#x1f31b;
#127771;		🌛
Täysikuu [13][14]#x1f315;
#127765;		🌕Täysikuu
[10][15][16]#x1f31d;
#127773;		🌝
Viimeinen neljännes [13][14]#x263e;
#9790;		☾Kuun viimeinen neljännes (pienenevä puolikuu)
[10][15][16]#x1f31c;
#127772;		🌜
uusikuu [13][14]#x1f311;
#127761;		🌑Uusikuu
[10][15][16]#x1f31a;
#127770;		🌚
Aurinkoon liittyvät vakiot
VakioSymboliArvo[7][17]

[18][19]

Auringon luminositeettiL☉3,839 · 1026 W, tai 3,839 · 1033 erg/s[20]
Auringon massaM☉1,98892 · 1030 kg[7]
Auringon sädeR☉6,955 · 108 m [21][22]
Auringon efektiivinen lämpötilaTeff☉5777 K[23][24]

Planeettojen symbolit

Vanhalta ajalta saakka tunnettujen ns. klassisten planeettojen symbolit esiintyvät keskiaikaisissa bysanttilaisissa koodekseissa, joissa monet antiikin aikaiset horo­skoopit ovat säilyneet.[1]. Merkuriuksen, Venuksen, Jupiterin ja Saturnuksen symbolit ovat peräisin myöhäisistä kreikkalaisista papyruksista.[25]. Jupiterin ja Saturnuksen symbolit voidaan tunnistaa niiden kreikkalaisia nimiä tarkoittaviksi monogrammeiksi, kun taas Merkuriuksen symboli on tyylitelty sanan­saattajan sauva eli caduceus (Merkuriuksen sauva).[25] A. S. D. Maunderin mukaan planeetta­symbolit ovat esiintyneet jo aikaisemmin ja tarkoittaneet planeettoihin liitettyjä jumalia, joiden mukaan ne ovat saaneet nimensä. Bianchinin planisfäärissä toiselta vuosisadalta[26] planeettoja esittävät roomalaiset jumalat varustettuina planeetta­symbolien varhaisilla versioilla: Merkuriuksella on cadukeus, Venuksella kaulakoru yhdistettynä nauhalla toiseen kaulakoruun, Marsilla miekka, Juppiterilla sauva, Saturnuksella viikate, Auringolla yksin­kertainen kruunu ja Kuulla päähine, johon puolen­kuun merkki on kiinnitetty.[27] Johannes Kamateroksen kaaviossa 1100-luvulta Aurinkoa esittää ympyrä ja säde, Jupiteria Z-kirjain (Zeus-nimen alku­kirjain) ja Marsia miekan lävistämä kilpi, kun taas muiden planeettojen symbolit olivat jo lähes nykyisten kaltaisia.[27]

Uranuksen symboli keksittiin pian sen löytymisen jälkeen. Symbolin keksi Johann Gottfried Koehler ja sitä muotoili myöhemmin Johann Elert Bode. Se tarkoittaa alkujaan vähän aikaisemmin löydettyä uutta metallia, platinaa, ja on muodostettu yhdistämällä raudan (♂) ja kullan (☉) symbolit.[28][29].

Neptunukselle esitettiin aluksi useita eri nimiä ja myös useita symboleja. Nimeä Neptunus esitti alun perin Urbain Le Verrier[30], joka samalla esitti myös atrainta eli Poseidonin kolmi­kärkeä planeetan symboliksi.[31] väittäen virheellisesti, että ranskalainen Bureau des Longitudes olisi sen jo virallisesti hyväksynyt.[30] Ranskalaisissa almanakoissa kuitenkin käytettiin Uranuksesta aluksi nimeä Herschel ja Neptunuksesta nimeä Leverrier, mutta elokuussa 1847 Bureau des Longitude vahvisti nimen Neptunus.[32]

Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU) ei suosittele näiden symbolien käyttöä tieteellisissä artikkeleissa. Sen sijaan se hyväksyy planeettojen yksi- tai kaksi­kirjaimisten lyhenteiden käyttöä tietyissä yhteyksissä kuten taulukoiden otsikoissa.[33]

Planeetat
NimiIAU:n
lyhenne		SymboliUnicode-arvoUnicode-merkkiSymbolin selitys
MerkuriusMe [8]

[34]

#x263f;
#9791;		☿Merkuriuksen siivekäs kypärä ja caduceus[8] tai pelkkä caduceus[12]
VenusV [8][34]#x2640;
#9792;		♀Venus-jumalan käsipeili[8]
MaaE [8][34]#x1F728;
#128808;		🜨Maapallo, johon merkitty päiväntasaaja ja yksi pituuspiiri[8]
[35]

[12][13]

#x2641;
#9793;		♁valtakunnanomena,[36] tai ylös­alaisin käännetty Venuksen symboli[12]
MarsMa [8][34]#x2642;
#9794;		♂Marsin kilpi ja miekka[8][12]
JupiterJ [8][34]#x2643;
#9795;		♃Juppiterin ukonnuoli,[12] an kotka,[8] tai kirjain zeta tai Z, Juppiter-jumalan kreikkalaisen vastineen Zeuksen nimen alkukirjain[8]
SaturnusS [8][34]#x2644;
#9796;		♄Saturnuksen sirppi tai viikate[8][12]
UranusU [34]#x26e2;
#9954;		⛢Platina[28][29]
[13][14]#x2645;
#9797;		♅Pallo nousussa H-kirjaimen ylle (H viittaa Herscheliin)[37]
NeptunusN [8][34]#x2646;
#9798;		♆Neptunuksen (Poseidonin) kolmikärki[8]
[38]#x2BC9;
#11209;		⯉Pallo nousee kirjainten LV ylle (viittaa Le Verrieriin)[38]

Planeettasymbolien muita merkityksiä

Outokummun vaakunassa on kuparin (Venuksen) symboli
Rautavaaran vaakunassa on raudan (Marsin) symboli

Planeettasymbolit ovat aikojen kuluessa saaneet muitakin merkityksiä. Niitä on käytetty muun muassa tarkoittamaan eri metalleja, jolloin Auringon symboli tarkoittaa kultaa, Kuun hopeaa, Merkuriuksen (☿) elohopeaa, Venuksen (♀) kuparia, Marsin (♂) rautaa, Jupiterin (♃) tinaa ja Saturnuksen (♄) lyijyä.[39] Tieteellisissä yhteyksissä alkuaineiden latinalaisten nimien alku­kirjaimista muodostetut kemialliset merkit ovat ne täysin syrjäyttäneet, mutta vanhat symbolit esiintyvät yhä muun muassa monien kaivospaikkakuntien vaakunoissa. Suomessa esimerkiksi Outokummun vaakunassa on kuparin (Venuksen) ja Rautavaaran vaakunassa raudan (Marsin) symboli.

Marsin symboli (♂) on vakiintunut tarkoittamaan myös miestä tai koiraseläintä, Venuksen symboli (♀) taas naista tai naaraseläintä.[8]

Kääpiöplaneettojen ja asteroidien symbolit

Pian sen jälkeen, kun Giuseppe Piazzi oli löytänyt Cereksen, ryhmä tähtitieteilijöitä vahvisti sille sen löytäjän ehdottaman nimen, ja valitsi sirpin planeetan symboliksi.[40]

Myöhemmin löydetyt asteroidit kuten 2 Pallas, 3 Juno ja 4 Vesta saivat niin ikään nimensä antiikin jumalien mukaan ja heihin viittaavat symbolit, sillä Cereksen tavoin myös niitä pidettiin tuolloin planeettoina.

Johann Franz Encke otti tähtitieteellisessä vuosikirjassa Berliner Astronomisches Jahrbuch vuonna 1851 asteroidien järjestys­numerot, jotka korvasivat niiden symbolit. Numerointi alkoi Astraeasta, joka sai aluksi järjestysnumeron 1; sitä vastoin neljästä ensimmäisinä löydetystä asteroidista (Ceres, Juno, Pallas ja Vesta) käytettiin edelleen vakiintuneita symboleja. Järjestys­numeroiden käyttö vakiintui nopeasti, mutta jo seuraavana vuonna numerot muutettiin alkamaan 5:stä; sen mukaisesti Astraea oli nyt numero 5. Numerot merkittiin aluksi ympyröityinä, mutta myöhemmin ympyrä vaihdettiin sulku­merkkeihin, jotka nekin jätettiin lopulta pois.[9] Numeroiden vakiintumisen jälkeen löydetyille uusille asteroideille ei yleensä enää annettu symboleja, poikkeuksena kuitenkin neljä R. Lutherin löytämää asteroidia, 26 Proserpina, 28 Bellona, 35 Leukothea ja 37 Fides. Myös Albert Matrhin löytämä 29 Amphitrite sai simpukan­kuorta esittävän symbolin.[41]

Pluto luokitellaan nykyään kääpiö­planeetaksi, mutta useiden vuosikymmenien ajan sitä pidettiin planeettana. Nimen ja myös symbolin sille antoivat sen löytäjät 1. toukokuuta 1930.[42] Symboli on kirjaimista PL muodostettu monogrammi, joka voidaan tulkita lyhenteeksi joko nimestä Pluto tai Percival Lowellin nimestä, jonka johdolla Lowellin tähtitornissa oli etsitty uutta planeettaa Neptunuksen radan ulkopuolelta.[8]

Kääpiöplaneetat
NimiSymboliUnicode-arvoUnicode-merkkiSymbolin selitys
Ceres [9][13]#x26b3;
#9907;		⚳sirppi
Pluto [8]#x2647;
#9799;		♇PL monogrammi nimistä Pluto ja Percival Lowell[8]
Asteroidit
NimiSymboliUnicode-arvoUnicode-merkkiSymbolin selitys
2 Pallas [43]#x26b4;
#9908;		⚴keihäs[43][44]
3 Juno [45]#x26b5;
#9909;		⚵tähteen suunnattu tähystin[45][46]
[47]
4 Vesta [48]#x26B6;⚶alttari, jonka päällä palaa tuli[48]
[9][44][47]
5 Astraea [44][49]ankkuri[49]
[50]vaaka tasapainossa[44]
6 Hebe [9][44]viinilasi
7 Iris [9]Sateenkaari ja tähti sen sisällä[51]
8 Flora [9][44]#x2698;
#9880;		⚘Kukka
9 Metis [9][44]Silmä ja tähti sen yllä
10 Hygiea [52]

[53]

Käärme ja tähti[52]
[9][44]#x2695;
#9877;		⚕Asklepioksen sauva
11 Parthenope [9][52]kala ja tähti[52]
[50]harppi[44]
12 Victoria [9][44]tähti ja laakeripuun oksa[54]
13 Egeria [53]pieni kilpi[55]
14 Irene [50]kyyhkynen oliivipuun lehti suussa ja tähti pään päällä[56]
15 Eunomia [9][44]sydän ja tähti sen yllä[57]
16 Psyche [53]perhosen siipi ja tähti[58]
17 Thetis [59]delfiini ja tähti[59]
18 Melpomene [53]tikari tähden yllä[53]
19 Fortuna [53]tähti pyörän yllä[53]
26 Proserpina [60]granaattiomena ja tähti sen sisässä[60]
28 Bellona [61]Bellonan ruoska ja miekka[61]
29 Amphitrite [62]simpukankuori[41]
35 Leukothea [63]antiikin aikainen majakka[63]
37 Fides [64]risti[64]

Eläinradan tähdistöjen ja merkkien symbolit

Asiayhteydestä riippuen Eläinradan symbolit voivat tarkoittaa tähdistöä, näistä poikkeavasti määriteltyjä Eläinradan merkkiä tai pistettä.

Almanakoissa ilmoitetaan toisinaan tähtien konjunktiot planeettojen ja Kuun kanssa; tällöin kuitenkin tähden nimen sijasta käytetään kreikkalaista kirjainta ja tähdistön symbolia.[65][66] Nykyisin tieteellisissä yhteyksissä kaikille tähdistöille, myös eläinradan tähdistöille, käytetään niiden latinalaisten nimien kolmikirjaimisia lyhenteitä.[67]

Tähtitieteessä merkki (engl. sign) on myös nykyisin vanhentunut kulman yksikkö, 30 astetta.[68][69] Eläinradan symboleja käytetään toisinaan myös tarkoittamaan tiettyjä pisteitä ekliptikalla, kunkin merkin alkupistettä; niinpä Oinaan symboli ♈︎ tarkoittaa myös kevätpäiväntasausta[70], Kravun symboli ♋︎ kesäpäivänseisausta jne.[71][72]

Eläinrata
Suomalainen
nimi		Latinalainen
nimi		IAU:n
lyhenne		MerkkiäAstettaSymboliUnicode-merkkiUnicode-arvo
OinasAriesAri00° ♈︎#x2648;
#9800;
HärkäTaurusTau130° ♉︎#x2649;
#9801;
KaksosetGeminiGem260° ♊︎#x264a;
#9802;
KrapuCancerCnc390° ♋︎#x264b;
#9803;
LeijonaLeoLeo4120° ♌︎#x264c;
#9804;
NeitsytVirgoVir5150° ♍︎#x264d;
#9805;
VaakaLibraLib6180° ♎︎#x264e;
#9806;
SkorpioniScorpiusSco7210° ♏︎#x264f;
#9807;
JousimiesSagittariusSgr8240° ♐︎#x2650;
#9808;
KaurisCapricornusCap9270° ♑︎#x2651;
#9809;
VesimiesAquariusAqr10300° ♒︎#x2652;
#9810;
KalatPiscesPsc11330° ♓︎#x2653;
#9811;

Ekliptika kulkee myös Käärmeenkantajan (Ophiucus, lyh. Oph) tähdistön kautta, mutta sitä ei ole vanhastaan luettu Eläinradan merkkeihin. Kuitenkin myös sille on tullut käyttöön symboli ⛎︎ (⛎).

Muut symbolit

Keskiaikaisissa teksteissä esiintyy aspektien ja radan solmujen symboleja, joskin symbolien silloinen käyttö poikkesi nykyisestä: ennen ☊ tarkoitti nousevaa ja ☋ laskevaa solmua.[2]

Keplerin rataelementtien yhteydessä ☊ tarkoittaa toisinaan radan nousevan solmun ekliptistä pituutta, joskin yleisempi merkki sille on iso omega (Ω), joka alkujaan otettiin typografisista syistä käyttöön vanhan symbolin asemesta.[73]

Ptolemaioksen käyttämästä viidestä aspektien symboleista vain konjunktion, opposition ja kvadratuurin symbolia käytetään tähtitieteessä.[74]

Komeettahavaintoja käsittelevissä tähtitieteellisissä julkaisussa symbolia ☄ käytetään kulloinkin tarkoitetusta komeetasta ja symbolia siitä tähdestä, johon sen sijaintia verrataan.[75]

Muut symbolit
NimiSymboliUnicode-arvoUnicode-merkkiSymbolin merkitys
Nouseva solmu [13][35]#x260a;
#9738;		☊
laskeva solmu [13][35]#x260b;
#9739;		☋
Konjunktio [13][14]#x260c;
#9740;		☌
Oppositio [13][14]#x260d;
#9741;		☍
Kvadratuuri [13][14]#x25a1;
#9633;		□
Komeetta [13][75]#x2604;
#9732;		☄
tähti [13][75]

Lähteet

Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https:https://www.search.com.vn/wiki/index.php?lang=fi&q=Tähtitieteelliset_symbolit&oldid=22399648”
🔥 Top keywords: Wikipedia:EtusivuToiminnot:HakuAnders AdlercreutzJalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailutPahan väriIda PaulJalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 2024Kylian MbappéMichel PlatiniLuettelo Suomen kaupungeistaRomelu LukakuMichael PenttiläJuhannusJalkapallon maailmanmestaruuskilpailutToiminnot:Tuoreet muutoksetJalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 2020AdlercreutzJarno SaarinenRuud GullitKipparikvartetti (elokuva)SuomiRanskan jalkapallomaajoukkueLuettelo hätäkeskuksen tehtäväluokistaIsänpäiväAntoine GriezmannKipparikvartettiSalatut elämät – 26. esityskausi (2023–2024)IlonBelgian jalkapallomaajoukkueBelgiaAntti KaikkonenErkka V. LehtolaRitva OksanenRomaniaCasino Royale (vuoden 1967 elokuva)Marianne MiettinenJalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2022IslantiLiisa Tuomi