Syväri
Syväri (ven. Свирь, Svir, vepsäksi Süvär' ) on Venäjän Leningradin alueella virtaava 224 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Äänisestä ja laskee Laatokan Syvärinlahteen.[3][6][7][4][5]
| Syväri Свирь, Svir | |
|---|---|
 Syvärin uomaa Voznesenjessä. | |
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Venäjä |
| Alue | Leningradin alue |
| Piiri | Olhava, Lotinanpelto, Podporožje |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Nevan vesistö |
| Valuma-alue | Syvärin valuma-alue |
| Pinta-ala | 83 200 km² [1] |
| Pääuoman pituus | 916 km [a] |
| Pääuoman osuudet | Neva ←Laatokka ←Syväri ←Ääninen ←Vodlajoki ←Vodlajärvi ←Ileksa ←Kalgatsinskoje ←Verhjaja |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Ääninen, Voznesenje |
| , 35.4917°E | |
| Laskupaikka | Laatokka, Sviritsa |
| , 32.7466°E | |
| Esteet | kaksi voimalaa (sulut) |
| Sivu-uomat | Paksujoki, Ojatti, Vaaženinjoki, Jyvenjoki |
| Taajamat | Svirstroi, Podporožje, Voznesenje |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 33,3 m |
| Laskukorkeus | 4,8 m [2] |
| Korkeusero | 28,5 m |
| Pituus | 224 km [3][4] |
| Keskileveys | 0,1 – 12 km [5] |
| Kaltevuus | 0,13 m/km |
| Keskivirtaama | 790 m³/s [4] |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Joen kulku
Syväri sijaitsee kokonaisuudessaan Venäjän Leningradin alueella, jossa joki kulkee Podporožje ja Lotinapellon piirin alueiden halki. Syvärin suistoalue kuuluu Olhavan piirin Sviritsan kuntaan. Rantamien asutus on nykyään venäjänkielistä, mutta aikaisemmin ovat asukkaat puhuneet itämerensuomea.[7] Syväri alkaa Äänisen eteläpäästä Voznesenjen kaupungista (myös Syvärinniska). Joen ensimmäiset 95 kilometriä ovat Ylä-Syvärin voimalaitoksen yläpuolista osuutta, jonka vedenpinta on lähes Äänisen korkeudella. Ensimmäinen suuri jokisaari sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä joen niskalta. Se on Karskin saari (ven. Карский). Pari kilometriä myöhemmin joki haarautuu kahdeksi haaraksi, jotka kiertävät Ivankoostrovin saarta (ven. Иванькоостров). Joessa alkaa saarien jälkeen hyvin leveä osuus, jossa sijaitsee vielä yksi suursaari Vjazostrov (ven. Вяостров, suom. Jalajasaari). Syvärillä on noin 30 suurempaa jokisaarta. Kymmenen kilometriä saaren jälkeen avautuu suuri tekojärvi Iivinan tulva-alue (myös Ylä-Syvärin tekojärvi), jonka lounaispäästä Syväri jatkaa eteenpäin. Suurin tekojärveen laskeva joki on Jyvenjoki, jonka entiset sivujoet muodostavat muita tekojärveen laskevia jokia. Järven jälkeen virtaa Syväri syvemmässä jokilaaksossa, jolloin joki pysyy suhteellisen kapeana. Sen rannoilla sijaitsee kolme kylää, jotka ovat etelärannan Plotitšno (Плотично) sekä pohjoisrannan Pidma (Пидьма), Mätysova (Мятусово, Mjatusovo) ja Hevronino (Хевроньино). Viimeisen kylän lähellä sijaitsee Podporožjen kaupunki, joka on kehittynyt Ylä-Syvärin voimalaitoksen ympärille. Voimalan vieressä toimii sulku, jonka kautta suuretkin jokilaivat pääsevät voimalan ohi. Syvärin rantamaisemat ovat metsäisiä ja rannat ovat toisinaan pensaikoituneita. Asutuksen liepeillä ja tulva-alueilla esiintyy niittyjä.[5][b][c]
Noin 45 kilometriä Podporožjen alapuolella Svirstroissa (Свирьстрой) sijaitsee Ala-Syvärin voimalaitos. Voimaloiden välinen osuus on Syvärin keskiosuus. Pohjoisesta virtaava Vaaženinjoki yhtyy Syväriin Vaaženin (Важины, Važiny) kylässä. Tämän jälkeen Syvärin länsi-lounainen virtaussuunta vaihtuu pohjoisessa käyvän mutkan jälkeen lounaiseen virtaussuuntaan, joka säilyy Laatokalle saakka. Syvärin keskiosuus on harvaan asuttua seutua ja siellä sijaitsee vain pieni Uslankan (Усланка) kylä. Svirstroin voimalaitoksen yläpuolelle on muodostunut 11 kilometriä pitkä ja pari kilometriä leveä patojärvi. Myös Ala-Syvärin voimalassa toimii laivaliikennettä palveleva sulku. Podporožjen kautta kulkeva maantie palaa uudelleen Syvärille täällä Svirstroissa.[5][b]
Matkaa Syvärin suistolle on linnuntietä enää 60 kilometriä. Syvärin alajuoksulla on asutus taajempaa kuin yläjuoksulla. Ennen Lotinanpellon (Лодейное Поле, Lodeinoje Pole) kaupunkia on joen varressa pieni Harevštšinan (Харевщина) kylä. Lotinanpelto on liikenteen risteyskohta. Siellä risteävät Syvärinniskan ja Pietarin yhdistävä maantie ja Tihvinän ja Petroskoin yhdistävä maantie. Petroskoihin menevä tie jatkuu Murmanskiin asti, jonne kulkee myös Syvärin ylittävä rautatie.[5][b][c]
Syvärin virtaus rauhoittuu sen alaosuudella ja Šamokšan (Шамокша) kohdalla on joessa suuri Konevin (Конев) jokisaari. Toinen alaosuuden erikoispiirre on saaren alapuolelta alkava yli kuusi kilometriä pitkä jokimainen lahti Lahtinski (Лахтинский залив). Syvärillä on alaosuudella rinnakkaisia sivu-uomia, jotka vetävät tulvien aikana runsaasti vettä. Erityisen pitkiä sivu-uomia ovat Runa (Руна) ja Korelka (Корелка), jotka sijaitsevat Ojatin ja Paksujoen yhtymäkohtien välissä. Syvärillä on suistossa muutama suuhaara, joista Lisja (Лисья) on suurin. Suuhaarat muodostavat suistoon suuria soistuneita saaria, joista suurimpia ovat Oleni (Олений), Lisi (Лисий) ja Gorgoguha (Горгогуха). Suiston vieressä sijaitsee myös laaja järvimäinen pyöreä lahti (ven. Загубская Губа, Zagubskaja guba [8]), jonka halkaisija on viisi kilometriä ja pinta-ala 12,4 neliökilometriä.[5][b]
Vesivoimaa ja vesiliikennettä
Korkeusero joen niskan ja suiston välillä on 28 metriä. Joessa on kaksi vesivoimalaitosta, vuonna 1933 käyttöön otettu Ala-Syvärin voimalaitos ja 1952 käyttöön otettu Ylä-Syvärin voimalaitos, jotka jakavat joen kolmeen jaksoon, Ala-Syväriin (80 kilometriä pitkä), Keski-Syväriin (45 km) ja Ylä-Syväriin (95 km). Patoamisen seurauksena joen yläjuoksulle on muodostunut suuri mutta matala Iivinän tulva-alue, jossa vedenpinta on lähes Äänisen tasolla.[7][4][9][10][c]
Syväri muodostaa osan Vienanmeren-Itämeren vesitiestä, johon kuuluvat Stalinin kanavat, ja osan suuremmasta Volgan–Itämeren vesitiestä, johon kuuluu Marian kanavisto. Nämä vesireitit yhdistävät Moskovan ja Pietarin kaupungit toisiinsa ja Vienanmereen. Vesireitillä liikennöi suuriakin jokialuksia. Vesiliikenteelle tarkoitettu Laatokan kanava alkaa Syväriin yhtyvän Paksujoen suistosta ja päättyy Nevan niskalla. Kanava seuraa Laatokan etelärantaa ja se on yhteydessä esimerkiksi Olhavanjokeen ja Säsjokeen. Syvärin tavarankuljetuksessa ja matkailijaliikenteelle tarkoitettuja päälaitureita on Voznesenjessä, Podporožjessa, Lotinapellossa ja Sviritsassa.[4][b]
Hydrologiaa
Syvärillä vesi putoaa Ääniseltä Laatokkaan yhteensä 28 metriä. Veden virtaama on keskimäärin 790 m³/s /tai 785 m³/s [5]). Pintaveden virtaus vaihtelee 0,5 kilometriä tunnissa koskien ja virtapaikkojen 10–12 kilometriä tunnissa. Syväri jäätyy yleensä marras-joulukuussa, mutta säistä riippuen se voi jäätyminen siirtyä tammikuullekin asti. Lämpiminä talvina ei virtapaikkoihin synny jääpeitettä. Jäidenlähtö tapahtuu yleensä huhtikuun jälkipuoliskon ja toukokuun alkupuoliskon välillä. Ensin lähtevät Syvärin omat jäät liikkeelle ja sitten tulevat (mahdollisesti) Ääniseltä tulevat jäät. Molempien jäidenlähdöt ovat yleensä peräkkäiset ja saattavat kestää 2–4 viikkoa. Jäät muodostavat erityisesti alajuoksulle jääpatoja, jotka nostavat siellä vedenpintaa metrin tai pari. Joen alajuoksulla on joensuussa usein avantoja.[4][5][c]
Luontoarvoja
Joella liikennöi kesäisin matkustajalaivoja Pietarista ja Laatokan kaupungeista. Myös kalastus kiinnostaa venäläisiä kovasti. Joessa elää ainakin toutain, lohi, lahna, harjus, hauki, kuha, mutu, säyne, särki, made ja monni. Siian kalastus on kielletty ympäri vuoden, mutta muitakin kaloja voi kalastaa vain asutuksen lähellä.[5][c]
Syvärin ylittävä silta lähellä Lotinapeltoa.
Syvärin silta jatkosodan aikana.
Sulku Syvärin yläjuoksulla.
Sulku alajuoksulla Ala-Syvärin voimalaitoksen lähistöllä.
Nykyisin Syvärinniskalla on lauttayhteys jatkosodassa rakennetun sillan tilalla.
.JPG)
.JPG)
.JPG)
Historiaa
Jatkosodan aikana suomalaisen Karjalan armeijan joukot saavuttivat Syvärin Lotinapellossa 7. syyskuuta 1941 ja etenivät jonkin matkaa joen yli, jossa pitivät asemansa Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkamiseen asti. Kenraalimajuri Paavo Talvelan johtaman armeijakunnan oli tarkoitus kohdata saksalaiset alueella, mutta saksalaisten eteneminen oli juuttunut paikoilleen Tihvinässä. Asemasodan aikana suomalaiset pioneerit rakensivat kaksi uutta ja korjasivat kolme vanhaa joen ylittävää siltaa. Syvärinniskaan eli Voznesenjaan rakennetun sillan pituus oli 392,15 metriä ja kantavuus 12 tonnia, se vihittiin käyttöön 5. huhtikuuta 1942. Rovskojen uuden sillan pituus oli 507 metriä ja se valmistui kesäkuussa 1944. Vanha rautatiesilta korjattiin syksyllä 1941 ja muutettiin samalla maantiesillaksi. Syvärin voimalaitoksen silta ja Nishin proomusilta valmistuivat 23. maaliskuuta 1942.[11][12]
Syvärinjoen suistoalue vuoden 1954 kartassa
Syvärinjoen keskialue vuoden 1954 kartassa
Syvärin valuma-alue
- Pääartikkeli: Syvärin valuma-alue
Yleistä
Syvärin valuma-alueen pinta-ala on joki mukaan lukien noin 84 400 neliökilometriä, josta Äänisen valuma-aluetta on 62 800 neliökilometriä. Valuma-alueiden pinta-alojen erotus on 21 600 neliökilometriä, jota tässä kutsutaan Syvärin alueeksi.[4][13][b]
Sivujokia
Syvärin sivu-uomia on noin 30, jotka ovat pääosin lyhyitä jokia tai puroja. Syvärin alueen pinta-ala on 21 600 neliökilometriä, joka jaettuna Syvärin pituudella 224 kilometriä antaa keskimääräiseksi leveydeksi 96 kilometriä. Jos pinta-alasta poistetaan valuma-alueeltaan yli tuhannen neliökilometrin joet Paksujoki, Ojatti, Vaaženinjoki ja Jyvenjoki, jää pienille joille yhteispinta-alaksi 6 100 neliökilometriä. Kun se jaetaan Syväkin pituudella, tulee valuma-alueen keskimääräiseksi leveydeksi enää 27 kilometriä. Laskelman mukaan pienet joet ovat varsin lyhyitä. Alla olevaan taulukkoon on koottu Syvärin tärkeimmät sivujoet. Taulukon lähteet on koottu taulukon alle ja lähteet on eritelty kunkin rivin osalta taulukon oikeaan sarakkeeseen.[5]
| Sivu-uoman nimi suom. | Nimi ven. | Syvärin kohta | Etäisyys Laatokasta (km) | Pituus (km) | Virtaama (MQ m³/s) | Valuma-alue (km²) | Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| laskee Laatokan Syvärinlahteen | |||||||
| Kislaja Ojat | Kislaja Ojat (Кислая Оять) | Olhavan piiri | 2 | 10 | 2,2,3,2,2,–,– | ||
| Paksujoki | Paša (Паша́) | Olhavan piiri | 8 | 269 | 70 | 6 650 | 1,1,1,1,1,1,1 |
| Ojatti | Ojat (Оя́ть) | Lotinapellon piiri | 15 | 266 | 52 | 5 220 | 1,2,3,2,2,1,2 |
| Šotkusa | Šotkusa (Шоткуса) | Lotinapellon piiri | 22 | 60 | 328 | 2,2,3,2,2,–,2 | |
| Segeža | Segeža (Сегежа) | Lotinapellon piiri | 41 | 17 | 106 | 2,2,3,2,2,–,2 | |
| Šamokša | Šamokša (Шамокша) | Lotinapellon piiri | 43 | 38 | 161 | 2,2,3,2,2,–,2 | |
| Tenza | Tenza (Тенза) | Lotinapellon piiri | 62 | 16 | 2,2,3,2,2,–,– | ||
| Kanomka | Kanomka (Каномка) | Lotinapellon piiri | 63 | 22 | 108 | 2,2,3,2,2,–,2 | |
| Ludanka | Ludanka (Луданка) | Lotinapellon piiri | 69 | 11 | 2,2,3,2,2,–,– | ||
| Janega | Janega (Янега) | Lotinapellon piiri | 72 | 33 | 285 | 2,2,3,2,2,–,2 | |
| Negežma | Negežma (Негежма) | Lotinapellon piiri | 80 | 12 | 58 | 2,2,3,2,2,–,2 | |
| Mungala | Mungala (Мунгала) | Lotinapellon piiri | 83 | 11 | 2,2,3,2,2,–,– | ||
| Jandeba | Jandeba (Яндеба) | Podporožjen piiri | 88 | 38 | 375 | 2,2,3,2,2,–,2 | |
| Mandroga | Mandroga (Мандрога) | Lotinapellon piiri | 90 | 28 | 215 | 2,2,3,2,2,–,2 | |
| Rykorutšei | Rykorutšei (Рыкоручей) | Podporožjen piiri | 95 | 10 | 2,2,3,2,2,–,– | ||
| Uslanka | Uslanka (Усланка) | Podporožjen piiri | 105 | 7 | 263 | 2,2,3,2,2,–,2 | |
| Vaaženinjoki | Važinka (Важинка) | Podporožjen piiri | 112 | 123 | 2 200 | 1,2,3,2,2,–,2 | |
| Pogra | Pogra (Погра) | Podporožjen piiri | 119 | 19 | 73 | 2,2,3,2,2,–,2 | |
| Svjatuha | Svjatuha (Святуха) | Podporožjen piiri | 128 | 19 | 80 | 2,2,3,2,2,–,2 | |
| Šakšozerka | Šakšozerka (Шакшозерка) | Podporožjen piiri | 154 | 31 | 138 | 2,2,3,2,2,–,2 | |
| Meldusa | Meldusa (Мелдуса) | Podporožjen piiri | 157 | 10 | 2,2,3,2,2,–,– | ||
| Pidma | Pidma (Пидьма) | Podporožjen piiri | 157 | 13 | 134 | 2,2,3,2,2,–,2 | |
| Toiba | Toiba (Тойба) | Podporožjen piiri | 162 | 10 | 2,2,3,2,2,–,– | ||
| Veliki | Veliki (Великий) | tekojärvi | 178 | 9 | 2,2,3,2,2,–,– | ||
| Ostretšinka | Ostretšinka (Остречинка) | tekojärvi | 178 | 24 | 2,2,3,2,2,–,– | ||
| Porutoma | Porutoma (Порутома) | tekojärvi | 181 | 18 | 2,2,3,2,2,–,– | ||
| Jyvenjoki | Ivina (Ивина) | tekojärvi | 182 | 44 | 1 430 | 5,2,3,2,2,–,2 | |
| Muromilanjoki | Muromlja (Муромля) | tekojärvi | 185 | 16 | 366 | 5,2,3,2,2,–,– | |
| Iso Kuzrajoki | Bolšaja Kuzra (Большая Кузра) | Podporožjen piiri | 200 | 31 | 162 | 5,2,3,2,2,–,2 | |
| Svjatuha | Svjatuha (Святуха) | Podporožjen piiri | 200 | 16 | 259 | 2,2,3,2,2,–,2 | |
| Ääniseltä on Karpovkaan matkaa 10 kilometriä | |||||||
Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = luettu Venäjän vesistörekisterin tietokannasta ([3]), 3 = katsottu Internetin karttapalveluista, 4 = katsottu joen venäjänkielisen wikipedian artikkelista, 5 = katsottu Vepsän kielioppikirjasta [14]
Lähteet
- Pека Свирь - Интерактивная карта (Arkistoitu – Internet Archive). Syväri. Vesireitin interaktiivinen kartta. Venäjän vesireitit -sivusto. www.infoflot.ru (venäjäksi)
Huomioita
Viitteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Syväri Wikimedia Commonsissa
- Ramsar Sites: Svir delta[vanhentunut linkki] (englanniksi) (wetlands.org)