Sveitsin liittoneuvosto

Sveitsin liittoneuvosto (saks. Schweizerischer Bundesrat, ransk. Conseil fédéral suisse, ital. Consiglio federale svizzero, retoromaaniksi Cussegl federal svizzer) on seitsenjäseninen toimeenpaneva neuvosto, joka toimii sekä Sveitsin hallituksena että valtionpäämiehenä. Kukin jäsen johtaa ministeriötä Sveitsin liittohallituksessa.

Liittoneuvosto Bundesrat (saksaksi) Conseil fédéral (ranskaksi) Consiglio federale (italiaksi) Cussegl federal (retoromaaniksi)
Sveitsin 7-henkinen liittoneuvosto ja liittokansleri (2024)
Nykyinen Viola Amherd (liittopresidentti 2024) Guy Parmelin Ignazio Cassis Beat Jans Karin Keller-Sutter (varaliittopresidentti 2024) Albert Rösti Élisabeth Baume-Schneider
Nimittäjä	Sveitsin liittokokous
Kauden pituus	4 vuotta
Perustettu	1848 (171 vuotta sitten)
Ensimmäinen	Ulrich Ochsenbein Jonas Furrer Martin J. Munzinger Henri Druey Friedrich Frey-Herosé Wilhelm Matthias Naeff Stefano Franscini
Kotisivut	www.admin.ch

Liittoneuvosto vakinaistettiin vuoden 1848 perustuslaissa valaliiton korkeimmaksi valtaelimeksi. Siihen aikaan kun perustuslaki kirjoitettiin, ei esimerkkejä juuri ollut. Vaikka perustuslakiin otettiin vaikutteita Yhdysvaltain perustuslaista, siihen otettiin kollektiivinen johto perinteisen mallin mukaan presidenttijohtoisen sijaan.^lähde?

Liittoneuvoston jäsenet valitaan parlamentin molempien kamarien yhteisistunnossa nelivuotiskaudelle salaisessa äänestyksessä. Jokainen Sveitsin kansalainen voidaan valita neuvostoon, mutta käytännössä sen jäsenet ovat parlamentaarikkoja, tai harvemmin puolueiden nimittämiä kantonien hallituksien jäseniä. Jäsenet on kuitenkin sovittu puolueiden kesken edeltä, eikä äänestyksessä ole jännitystä. Paikat jaettiin vuosikymmeniä konsensusperiaatteella, vuodesta 1959 eteenpäin on ollut käytössä ns. Zauberformel, jonka perusteella puolueet saavat jäseniä neuvostossa paikkamääriensä suhteessa, käytännössä siten että suuremmat kolme saavat kaksi jäsentä ja pienempi yhden.^[1] Tämä käytäntö kuitenkin rikkoutui joulukuussa 2007, kun oikeistopopulistisen Sveitsin kansanpuolueen johtaja Christoph Blocher jätettiin hallituksen ulkopuolelle ja hän vei puolueensa oppositioon.^[2]

Joka vuosi parlamentti valitsee yhden liittoneuvoston jäsenistä vuoden ajaksi liittopresidentiksi. Hänellä ei ole muista eroavia valtaoikeuksia ja hän jatkaa oman ministeriönsä johtamista. Yleensä puheenjohtajuus kulkee vanhimmasta lähtien, ja edellisen vuoden varapresidentistä tulee presidentti. Presidentti ei ole valtionpäämies, vaan liittoneuvosto kokonaisuudessaan. Ulkomailla vierailee yleensä ulkoministeriötä johtava jäsen, mutta traditio on muuttumassa. Ulkomaiset vieraat neuvosto tapaa kokonaisuudessaan.^lähde?

Liittoneuvosto tapaa viikoittain joka keskiviikko Bundeshausissa Bernissä. Tapaamisissa on mukana myös liittokansleri eli hallituksen kansliapäällikkö sekä varakanslerit.