Steve Vai

Vain ura muusikkona alkoi nuotintamalla Frank Zappan kappaleita ja kitarasooloja 1970-luvun lopussa. Osoittauduttuaan myös virtuoosimaiseksi kitaristiksi Vai soitti Zappan yhtyeessä 1980-luvun alkupuolella. Vuonna 1984 Vai julkaisi omakustanteisen soololevyn Flex-Able. Seuraavana vuonna hän meni ruotsalaiskitaristi Yngwie Malmsteenin tilalle Alcatrazziin, jossa Steve Vain sanojen mukaan soitti "hauskoja kavereita, mutta keskinkertaisia muusikoita".

Vuonna 1986 Vai liittyi Van Halenin entisen laulusolistin David Lee Rothin yhtyeeseen. Hän teki yhtyeen kanssa ensilevyn Eat'em and Smile (1986) lisäksi albumin Skyscraper (1988). Eat'em Smile -levyn aloituskappaleessa Steve Vai käyttää Wahwah-pedaalia siten, että hänen ja David Lee Rothin dialogissa kitara kuulostaa yhtä paljon ihmiseltä kuin sähkökitaralta. Puheen ja kitaran yhteneväisyyttä Vai kertoo tutkineensa nuotintaessaan Frank Zappan puhelaulua (esimerkiksi Zappan kappaleessa "Jazz Discharge Party Hats" albumilla The Man From Utopia, 1983). Steve Vai tunnetaan myös taitavana täppääjänä.

Vuonna 1989 Steve Vai äänitti kotistudiossaan Whitesnaken ^selvennä kitaraosuudet ja aloitti tämän jälkeen läpimurtosoololevynsä Passion and Warfare nauhoitukset. Passion And Warfare menestyi erinomaisesti ollakseen sähkökitarainstrumentaalialbumi. Albumista tuli klassikko sähkökitaran virtuoosimaisen hallinnan ja pitkälle kehittyneiden sovitusten ansiosta.

Kiinnitys Whitesnakessa päättyi ensimmäisen yhteisen levyn jälkeen. Vai on tehnyt soololevyjä, jotka ovat myyneet noin 6 miljoonaa kappaletta, ja vieraillut monien artistien levyillä.

Vaita pidetään yhtenä maailman nopeimmin soittavista ja taitavimmista kitaristeista. Hän esiintyy elokuvassa Crossroads – bluesjätkät päänäyttelijän kilpailijana elokuvan loppupuolella, ja soittaa myös osan Ralph Macchion osuudesta. Macchion slideosuudet soittaa Ry Cooder.

Steve Vai on kehittänyt Ibanez-kitaravalmistajan kanssa 7-kielisen kitaran Universen ja myös oman nimikkomallinsa JEMin, jonka näkyvin tunnusmerkki on kantokahva "monkey grip" ja "elämänpuu" -kuviointi otelaudassa. Akustisissa kitaroissa Vailla on nimikkomalli Ibanez Euphoria.

Studioalbumit

• Flex-Able  (1984, Urantia Records (alkup.), Akaschic Records (1988), Epic Records (1997))
• Passion and Warfare  (1990, Relativity Records, Epic)
• Sex & Religion  (1993, Relativity, Epic)
• Fire Garden  (1996, Epic)
• Flex-Able Leftovers  (1998, Sony Records)
• The Ultra Zone  (1999, Epic)
• Real Illusions: Reflections  (2005, Epic, Red Ink)
• The Story of Light  (2012, Favored Nations)
• Modern Primitive (2016)
• Inviolate (2022)
• Vai/Gash (2023)

EP:t

• Flex-Able Leftovers  (1984, Urantia, Akaschic)
• Alien Love Secrets  (1995, Epic)

Kokoelma-albumit

• The Seventh Song  (2000, Epic)
• The Secret Jewel Box  (2001, Light Without Heat)
• FZ Original Recordings; Steve Vai Archives, Vol. 2  (2001, Light Without Heat)
• The Elusive Light and Sound, volume 1  (2002, Favored Nations)
• Mystery Tracks - Archives Vol. 3  (2003, Favored Nations)
• The Infinite Steve Vai: An Anthology  (2003, Epic, Legacy)
• Vai: Piano Reductions, Vol. 1  (2004, Epic)
• Steve Vai Original Album Classics  (2008, RCA Records)
• Playlist: The Very Best of Steve Vai  (2010)
• The Essential Steve Vai  (2011)

Livealbumit

• G3: Live in Concert  (1997, Sony)
• Alive in an Ultra World  (2001, Epic)
• G3: Rockin' in the Free World  (2004, Epic)
• Live In London  (2004, Favored Nations)
• G3: Live in Tokyo  (2005, Epic)
• Sound Theories Vol. I & II  (2007, Epic, Red Ink)
• Where The Wild Things Are  (2009, Favored Nations)
• Stillness in Motion - Vai Live In L.A. (2015, Legacy Recordings)

Steve on myös soittanut Michael Salvatorin ja Martin O'Donnellin säveltämän Halo 2 -videopelin tunnusmusiikin ns. metalliversion. Tämä kappale on Guitar Hero III -pelin Xbox 360-versiossa.

• Luettelo Steve Vain kappaleista‎
• Steve Vain diskografia

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Steve Vai.

• Virallinen kotisivu (englanniksi)