Sottunga
Sottunga on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Sen naapurikunnat ovat Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Parainen ja Vårdö. Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer, ja se on vahvistettu vuonna 1952.[6] Sottunga on asukasluvultaan Suomen pienin kunta.
| Sottunga | |
|---|---|
 |  |
sijainti | |
 Sottunga vuonna 2004 | |
| Sijainti | , 20°40′00″E |
| Maakunta | Ahvenanmaan maakunta |
| Seutukunta | Ålands skärgård |
| Kuntanumero | 766 |
| Hallinnollinen keskus | Sottunga |
| Perustettu | 1959 |
| Pinta-ala ilman merialueita | 28,06 km² 306:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala | 342,44 km² 251:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 28,04 km² |
| – sisävesi | 0,02 km² |
| – meri | 314,38 km² |
| Väkiluku | 115 309:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 4,10 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 10,9 % |
| – 15–64-v. | 52,5 % |
| – yli 64-v. | 36,6 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 5,2 % |
| – ruotsinkielisiä | 93,0 % |
| – muut | 1,7 % |
| Kunnallisvero | 18,00 % 11:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Christer von Essen |
| www.sottunga.ax | |
Ahvenanmaan maakuntahallitus ilmoitti, että Sottungan kunta olisi liitetty johonkin ympäröivään kuntaan viimeistään vuoden 2019 vaaleihin mennessä sen talousvaikeuksien vuoksi.[7] Kunta on kuitenkin vuonna 2024 edelleen itsenäinen.
Maantiede
Sottunga sijaitsee Ahvenanmaan saariston itäosassa, jossa Kihdin selkä erottaa sen Turun saaristosta. Eteläpuolella on Kökarinselkä ja luoteessa kunnan alue ulottuu Vårdön ja Kumlingen väliselle Teilin merenselälle. Sottunga on asukasluvultaan Suomen pienin kunta: siellä oli 115 asukasta 31. joulukuuta 2023.[2] Enimmillään Sottungassa on asunut noin 400 asukasta 1920-luvulla. Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen; asukkaista 93,0 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia.[4]
Sottungan pinta-ala on 342,44 km² (1. tammikuuta 2022), josta 28,04 km² maata, 0,02 km² sisävesiä ja loput 314,38 km² merta.[1] Sottunga koostuu useista saarista, joista vain kolmella on asutusta. Normaalisti sanalla Sottunga tarkoitetaan suurinta näistä saarista. Toiseksi suurin saari on pääsaaresta luoteeseen sijaitseva Mosshaga. Sottungan saaret ovat matalia: korkein maastonkohta ulottuu vain 15 metrin korkeudelle merenpinnasta.[8]
Kylät
Kunnassa on 6 kylää: Finnö, Husö, Hästö, Mosshaga, Sottunga ja Södö.[9]
Historiaa
Yleisin selitys Sottunga-nimen alkuperästä on, että sana sottunga on ollut asuttua paikkaa tarkoittava yleisnimi.[10] Ensimmäiset asukkaat saapuivat Sottungan saarille 1000- ja 1100-lukujen tienoilla. Kyseessä on todennäköisesti Ahvenanmantereelta tulleiden eränkävijöiden tilapäinen asutus, joka vakiintui aikaa myöten.[8]
Sottunga mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1400-luvulla ja Föglön seurakuntaan kuuluvana kappelina vuonna 1544. Sottungan seurakunta itsenäistyi vuonna 1914, mutta nykyisin Sottunga, Föglö ja Kökar muodostavat Ahvenanmaan eteläisen saaristoseurakunnan.[11]
Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf oleskeli Sottungassa vuonna 1800 muutaman päivän odottaessaan myrskyn tyyntymistä matkallaan Pietariin. Kuninkaan nimikirjaimet ja vuosiluku on hakattu Södön saaren rantakallioon.[8]
Södön saarelta kaivettiin rautamalmia vuosina 1843–1847. Parhaimmillaan kaivos työllisti 35 miestä.[12]
Sottungasta on 1900-luvun alkupuolella käytetty suomenkielistä nimeä Sottunka.[13]
Talous
Merkittävimmät elinkeinot ovat maanviljelys ja kalastus, joista saa toimeentulonsa yli neljäsosa sottungalaisista. 2010-luvun puolessavälissä Sottungassa oli Suomen paras huoltosuhde: yhtä työssäkäyvää kohti kunnassa oli 0,91 ei-työssäkäyvää henkilöä. Silti jatkuvasti kasvavat vanhustenhoitokulut käyvät liian kalliiksi: Ahvenanmaan maakunta tuki vuonna 2016 Sottungan vanhustenhoitoa 200 000 eurolla.[7][14]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat sijoitustoimintaa harjoittava Horsvik Ab ja Sottunga Skärgårdsturism Ab. Muiden yhteisövero-osuus ei ylittänyt tuhatta euroa.[15]
Väestö
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Sottungassa ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2017 lopussa Sottungassa oli 92 asukasta, joista 86 asui haja-asutusalueilla ja 6:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa.[17]
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sottungassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]
- Ahvenanmaan eteläinen saaristoseurakunta (ruots. Ålands södra skärgårdsförsamling)
Seurakunta toimii myös Föglön ja Kökarin kuntien alueilla.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sottungan alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[19]
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Sottungan kunnan nykyisellä alueella.[18]
- Sottunga församling (liitetty Ahvenanmaan eteläiseen saaristoseurakuntaan 2006)
Palvelut
Pienuudestaan huolimatta kunnassa on useita palveluita: päiväkoti sekä vasta remontoitu peruskoulu, jossa on periaatteessa luokat 1–9. Keväällä 2018 yläasteen oppilaita oli kaksi. Heitä opetettiin vuoropäivin Sottungassa ja Föglössä. Ala-asteen oppilaita ei ollut lainkaan. Koulun liikuntasalia saavat käyttää muutkin kunnan asukkaat.[20] Keskustassa on myös osuuskauppa ja postikonttori, jossa toimii myös lääkekaappi. Etätyöntekoa tuetaan kattavan laajakaistaverkon avulla.[21]
Vuonna 2012 lakkautetun pankkikonttorin tiloissa toimii kesäisin taidegalleria. Helikopterin laskeutumispiste löytyy hätätapauksia varten. Sottungan kunta sähköistettiin vuonna 1959.
Liikenneyhteydet
Sottungaan pääsee Ålandstrafikenin lautalla Korppoon Galtbystä ja Lumparlandin Långnäsistä. Lautta pysähtyy kunnan alueella myös Husön saarella.
Nähtävyyksiä
- Sottungan puukirkko on sijainnut nykyisellä paikallaan vuodesta 1661. Nykyinen kirkko on rakennettu palon jälkeen vuonna 1728. Kirkko on Suomen pienin puukirkko.
- Kotiseutumuseo
- Södön rautakaivokset 1800-luvulta[22]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
