Sotilashallinto
Sotilashallinto tarkoittaa sotilasviranomaisten hoitamaa hallintoa. Se tarkoittaa sitä osaa julkisesta hallinnosta, joka ei ole siviilihallintoa tai kirkollishallintoa. Tavallisesti sotilashallinnolla kuvataan niiden armeijaan ja asevelvollisuuteen liittyvien asioiden ylläpitämistä, jotka eivät liity suoraan taistelutoimintaan. Näihin kuuluvat esimerkiksi henkilöstöhallinto, budjetointi, rahoitus, hankinta, koulutus ja kehitystyö.[1] Käyttäessään hallinnollista aluejakoa sotilashallinto voi jakaa valtionsa alueet sotilasalueisiin, kuten sotilaspiireihin tai sotilaslääneihin, kuten esimerkiksi Suomen puolustusvoimat teki vuoteen 2014 saakka.[2][3]
Tyypillisesti oikeusvaltiossa sotilashallinto on siviilihallinnon määräysvallan alainen. Tällöin kyseessä on armeijan siviilimääräysvalta. Valtiota, jossa tämä järjestys on päinvastainen kutsutaan usein sotilasdiktatuuriksi ja sen hallitusta sotilashallitukseksi. Sitä ylläpitävästä sotilashallinnosta saatetaan käyttää myös nimitystä sotilasjuntta tai pelkästään juntta.
Suomessa
Sotilashallinnolla voidaan tarkoittaa eri yhteyksissä hieman toisistaan poikkeavia asioita.[4] Suomen hallintokäytännössä sanaa puolustushallinto käytetään yleensä merkitsemään hallintoa puolustusministeriön hallinnonalalla.[5]
Miehityshallinto
- Pääartikkeli: Miehitys
Sotilashallinnoksi kutsutaan myös miehityksen aikaista tilaa, jossa hallinnollinen vastuu vallatusta alueesta kuuluu miehittävän armeijan sotilasviranomaisille. Kansainvälisen lainsäädännön kannalta miehityshallintoa hoitavan sotilashallinnon velvoituksia ja rajoituksia säätelevät Haagin kansainvälisessä konferenssissa vuonna 1907 allekirjoitettu kansainvälinen sopimus sekä Geneven yleissopimus vuodelta 1949.[6]
Syksyllä 1941 perustettiin suomalaisten joukkojen etenemisen vuoksi Itä-Karjalan sotilashallinto. Myös monia Suomen Moskovan rauhassa Neuvostoliitolle luovuttamia, mutta kesällä 1941 takaisin vallattuja alueita jäi hallitsemaan ylipäällikön alaisuudessa päämajan sotilashallinto-osasto kesä-heinäkuuhun 1944 siihen saakka, kun suomalaiset joukot olivat vetäytyneet.
Siviili-sotilashallinto
Helmi-maaliskuussa 2015 Ukrainan presidentti Petro Porošenko perusti Donetskin ja Luhanskin alueille väliaikaisia siviili-sotilashallintoyksikköjä, sillä Ukrainan turvallisuusneuvosto totesi alueellisen siviilihallinnon riittämättömäksi ja estyneeksi toteuttamaan tehtäviään Itä-Ukrainan sodan ollessa käynnissä alueilla.[7][8] Siviili-sotilashallintoyksikköjen tehtäväksi tuli valvoa Ukrainan lakien noudattamista ja järjestystä, varmistaa alueen asukkaiden turvallisuus ja elämän normalisoituminen, osallistua mahdollisten tuhoiskujen ja terroristitoimien torjumiseen ja vastatoimiin, sekä estää aluetta uhkaavat humanitääriset katastrofit.[9]
Lähteet
- Ferraro, Tristan: Occupation and other forms of administration of foreign territory PDF-tiedosto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC), 2012. (englanniksi)
- Weber, Jeffrey A. & Eliasson, Johan: Handbook of Military Administration. CRC Press, Taylor & Francis Group, 2008. ISBN 978‑1‑57444‑558‑9. (englanniksi)