Sosiaalisen suotavuuden vinouma

kyselyvastaajien osoittama vastausvinouma

Sosiaalisen suotavuuden vinouma ja sosiaalisen suotavuuden harha (engl. social desirability bias) tarkoittavat vastaajien taipumusta esittää itsensä parhaassa mahdollisessa valossa antamalla sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä vastauksia[1][2][3][4][5][6]. Se on yksi yleisimmistä virhelähteistä, jotka vaikuttavat kysely- ja koetulosten luotettavuuteen. Sosiaalisen suotavuuden harhassa on kyse siitä, että ihmiset haluavat näyttää parhaat puolensa huijaamalla vastauksissaan sekä itseään (itsepetos) että muita.[7]

Vaikutus ilmenee ja muuttuu vakavaksi ongelmaksi, kun esitetään kysymyksiä sosiaalisesti arkaluonteisista aiheista, kuten uskonnosta, politiikasta, ympäristöstä ja yksityisasioista, kuten tupakoinnista, huumeidenkäytöstä, huijaamisesta[4] ja seksielämästä[8], perhesuunnittelusta[9] ja terveysongelmista[10]. Esimerkiksi tupakoitsijat saattavat kieltää polttavansa savukkeita, äänestämättä jättäneet voivat vastata äänestäneensä, ja vähemmistöjä suvaitsemattomat ihmiset voivat antaa harhaanjohtavia vastauksia kysymyksiin, jotka mittaavat heidän suhtautumistaan vähemmistöihin[11].

Sosiaalisen suotavuuden vinouman käsittelemiseksi on muuan muassa seuraavat kaksi tapaa[7]. Ensimmäinen tapa on käyttää erityisiä asteikkoja, jotka mittaavat vastaajien taipumusta antaa sosiaalisesti toivottuja vastauksia[7]. Toinen tapa koostuu seuraavista menetelmistä, joilla pyritään ehkäisemään ja vähentämään sosiaalisen suotavuuden harhan vaikutusta: pakottavia valintakokeita, itse täytettäviä kyselyitä, arvaamattomia vastausmenetelmiä, näennäisiä valheenpaljastustestejä (bogus pipeline), ulkopuolisten asiantuntijoiden apua ja sopivien haastattelijoiden valintaa[7]. Kysymyksiä voidaan esittää myös epäsuorasti[5].

Tehokkain ratkaisu torjua sosiaalisen suotavuuden vinoumaa on käyttää useita eri menetelmiä yhdessä[7].

Katso myös

Lähteet