Sosiaalisen suotavuuden vinouma
Sosiaalisen suotavuuden vinouma ja sosiaalisen suotavuuden harha (engl. social desirability bias) tarkoittavat vastaajien taipumusta esittää itsensä parhaassa mahdollisessa valossa antamalla sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä vastauksia[1][2][3][4][5][6]. Se on yksi yleisimmistä virhelähteistä, jotka vaikuttavat kysely- ja koetulosten luotettavuuteen. Sosiaalisen suotavuuden harhassa on kyse siitä, että ihmiset haluavat näyttää parhaat puolensa huijaamalla vastauksissaan sekä itseään (itsepetos) että muita.[7]
Vaikutus ilmenee ja muuttuu vakavaksi ongelmaksi, kun esitetään kysymyksiä sosiaalisesti arkaluonteisista aiheista, kuten uskonnosta, politiikasta, ympäristöstä ja yksityisasioista, kuten tupakoinnista, huumeidenkäytöstä, huijaamisesta[4] ja seksielämästä[8], perhesuunnittelusta[9] ja terveysongelmista[10]. Esimerkiksi tupakoitsijat saattavat kieltää polttavansa savukkeita, äänestämättä jättäneet voivat vastata äänestäneensä, ja vähemmistöjä suvaitsemattomat ihmiset voivat antaa harhaanjohtavia vastauksia kysymyksiin, jotka mittaavat heidän suhtautumistaan vähemmistöihin[11].
Sosiaalisen suotavuuden vinouman käsittelemiseksi on muuan muassa seuraavat kaksi tapaa[7]. Ensimmäinen tapa on käyttää erityisiä asteikkoja, jotka mittaavat vastaajien taipumusta antaa sosiaalisesti toivottuja vastauksia[7]. Toinen tapa koostuu seuraavista menetelmistä, joilla pyritään ehkäisemään ja vähentämään sosiaalisen suotavuuden harhan vaikutusta: pakottavia valintakokeita, itse täytettäviä kyselyitä, arvaamattomia vastausmenetelmiä, näennäisiä valheenpaljastustestejä (bogus pipeline), ulkopuolisten asiantuntijoiden apua ja sopivien haastattelijoiden valintaa[7]. Kysymyksiä voidaan esittää myös epäsuorasti[5].
Tehokkain ratkaisu torjua sosiaalisen suotavuuden vinoumaa on käyttää useita eri menetelmiä yhdessä[7].