Sortavalan lyseo

Sortavalaan perustettiin 1788 saksankielinen supistettu normaalikoulu ja sen seuraajana oli 1844 perustettu suomenkielinen ala-alkeiskoulu. Tästä koulusta tuli 1875 kaksiluokkainen reaalikoulu ja viimeksi se toimi alkeiskouluna 1884–1892. Sortavalan lyseo aloitti toimintansa yksityisenä viisiluokkaisena poikakouluna Sortavalan kaupungin lyseon nimellä 1893 ja valtion lyseo koulusta tuli vuonna 1898. Ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat 1901. Sortavalan lyseossa oli sen toiminta-aikana 2 466 oppilasta, joista 539 suoritti ylioppilastutkinnon.

Talvisodan aikana koulu joutui keskeyttämään toimintansa joulukuussa 1939 ja koulutalo vaurioitui myös Sortavalan pommituksissa. Lyseo lakkautettiin 1940, mutta jatkosodan aikana se pääsi jatkamaan toimintaansa Sortavalassa väliaikaisissa tiloissa 1942–1944.^[1][2][3][4]

Jatkosodan jälkeen koulu siirtyi Seinäjoelle, jossa sen toimintaa jatkoi Seinäjoen lyseo. Viimeiset vuodet se toimi yhteiskouluna Marttilan yhteislyseon nimellä, kunnes toiminta päättyi peruskoulun tulon myötä 1975.^[1]

• O. A. Hainari 1900–1904
• K. S. Kaikkonen 1908–1927
• Uuno Karttunen 1927–1940, 1942–1944

Arkkitehti Johan Jacob Ahrenbergin suunnittelema Sortavalan lyseon kolmikerroksinen koulurakennus valmistui Kisamäelle vuonna 1901. Vuonna 1911 sen viereen rakennettiin Ahrenbergin suunnittelema Sortavalan tyttökoulu.

• Joppe Karhunen, taistelulentäjä, Mannerheim-ristin ritari ja kirjailija
• Yrjö Keinonen, kenraali
• Yrjö Kokko, kirjailija ja eläinlääkäri
• Veli Merikoski, professori
• Lennart Oesch, kenraali
• Lasse Pöysti, näyttelijä
• Sulo Typpö, Tampereen kaupunginjohtaja ^[1]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sortavalan lyseo Wikimedia Commonsissa