Skaran kunta

Skaran kunta (ruots. Skara kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Skara.[3]

Skaran kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi
LääniLänsi-Götanmaan lääni
MaakuntaLänsi-Götanmaa
KeskustaajamaSkara
Kuntakoodi1495
Pinta-ala  ([1])
 – Maa428,62 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2])18 732
 – Väestötiheys43,7 as./km²









Entiset pitäjät Skövden, Tibron, Hjon, Skaran ja Götenen kuntien alueella.

Kunnan maapinta-ala on 428,62 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 18 732 henkeä (31.12.2021).[2]

Paikkakunnan ikoni on Skarassa sijaitseva Skaran tuomiokirkko. Kunnassa on sijainnut Varnhemin luostari, josta on jäljellä vain raunioiden ympäröimä luostarikirkko.

Vuonna 2007 kunnassa oli 151,15 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 34,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan alueella sijaitsi Skaran kaupunki ja suuri joukko maalaiskuntia. Vuonna 1889 Norra Ving, Stenum och Skärvin maalaiskunta jaettiin kolmeen osaan Norra Vingin, Stenumin ja Skärvin maalaiskunniksi. Vuonna 1934 Skaran maalaiskunta liitettiin kaupunkiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin kolme "suurkuntaa":

  • Ardala (Händene, Härlunda, Marum, Skallmeja, Synnerby, Vinköl ja Västra Gerum)
  • Gudhem (Bolum, Bjurum, Bjärka, Broddetorp, Gudhem, Hornborga, Sätuna, Torbjörntorp, Ugglum ja Östra Tunhem)
  • Valle (Eggby, Istrum, Norra Lundby, Norra Ving, Skånings-Åsaka, Skärv, Stenum, Varnhem ja Öglunda)

Skaran kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Skaran kunta yhdistämällä Skaran kaupunki, Ardalan ja Vallen maalaiskunnat sekä Bjärkan alue jaetusta Gudhemin maalaiskunnasta.

Väestönkehitys

Skaran kunnan väestönkehitys 1950–2020
VuosiAsukkaita
1950
  
16 121
1955
  
16 104
1960
  
16 102
1965
  
16 253
1970
  
16 899
1975
  
17 321
1980
  
17 868
1985
  
18 023
1990
  
18 689
1995
  
18 845
2000
  
18 305
2005
  
18 578
2010
  
18 314
2015
  
18 711
2020
  
18 695
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

TaustaTarkempi jaotteluHenkilöä
(31.12.2015)[7]
%
UlkomaalaistaustaisetUlkomailla syntyneet2 47813,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla6423,4
RuotsalaistaustaisetRuotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla9465,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa14 64578,3

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 137 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 135 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 185 790 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 62 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 19,7 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,7 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 20,7 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
 alkutuotanto3,63,4
 jalostus24,627,0
 palvelut70,568,1
 tuntematon1,31,5
 Työpaikkoja ja työllisiä8 7028 571
 työpaikkaomavaraisuus101,5

Taajamat

Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 74,8 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 624 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Skara10 841
2Axvall1 186
3Ardala725
4Varnhem707
5Eggby231

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

  • Ljungstorp
  • Myråsen*
  • Skärv
  • Vinköl

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Myråsen kuuluu osin myös Götenen kuntaan.[18]

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

  • Amundtorp

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Skaran kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[20]
Puolue
197319761979198219851988199119941998200220062010201420182022
 Maltillinen kokoomus889111199811913141113{{{m2022}}}
 Keskustapuolue151511108866565454{{{c2022}}}
 Liberaalit56546543353221{{{fp2022}}}
 Kristillisdemokraatit11111121332222{{{kd2022}}}
 Ympäristöpuolue vihreät00012434322322{{{mp2022}}}
 Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue1918161920211519171717161613{{{s2022}}}
 Vasemmistopuolue11221111332223{{{v2022}}}
 Ruotsidemokraatit00000000001257{{{sd2022}}}
 Muut00510053000000{{{övr2022}}}
 Yhteensä[21]4949494949494545454545454545Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit

Kartta Skaran kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Bjärka-Härlundan piiri
  • Eggby-Istrumin piiri
  • Händenen piiri
  • Marum-Gerumin piiri
  • Norra Lundbyn piiri
  • Norra Vingin piiri
  • Skallmejan piiri
  • Skaran tuomiokirkkopiiri (Skara domkyrkodistrikt)
  • Skånings-Åsakan piiri
  • Skärvin piiri
  • Stenumin piiri
  • Synnerbyn piiri
  • Varnhemin piiri
  • Vinkölin piiri
  • Öglundan piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Skara domkyrkoförsamling
  • Eggby-Öglunda
  • Varnhem
  • Axvall
  • Ardala

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Bjärka*
  • Eggby
  • Händene
  • Härlunda
  • Istrum
  • Marum
  • Norra Lundby (Lundby)
  • Norra Ving (Ving)
  • Sankt Lars*
  • Sankt Nikolaus*
  • Sankt Per*
  • Skallmeja
  • Skara domkyrkoförsamling (Skara, Skara stadsförsamling)
  • Skara hospitalsförsamling*
  • Skara landsförsamling*
  • Skånings-Åsaka (Åsaka)
  • Skärv
  • Stenum
  • Synnerby
  • Varnhem (Klostret, Skarke)
  • Vinköl
  • Västra Gerum (Gerum)
  • Öglunda
  • Ölanda*

Kirkot

Lähteet

Aiheesta muualla

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Skara kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä tästä ja maalaiskuntia koskevista artikkeleista.