Sinimusta liike

Helsingin Sanomien arvokartan mukaan puolue on vasemmistolainen ja kansalliskonservatiivinen, mikä puheenjohtaja Tuukka Kurun mukaan on tarkoituskin.^[7]

Tuukka Kurun mukaan puolue kuuluu samaan aatteelliseen kolmannen tien jatkumoon, mihin kuuluivat toista maailmansotaa edeltäneet eurooppalaiset liikkeet, jotka etsivät kolmatta vaihtoehtoa kapitalismin ja kommunismin rinnalle.^[8]

Kolmannen tien liikkeitä olivat Kurun mukaan muun muassa Saksan kansallissosialistit, Italian fasistit, Espanjan francolaiset ja Suomen Isänmaallinen kansanliike.

Sinimusta liike on julistanut olevansa avoimen rasistinen ja fasistinen.^[9][10]

Sinimusta liike järjesti vuoden aikana lukuisia korttienkeruutapahtumia eri puolella Suomea. Keräyksen viimeisenä päivänä 11. toukokuuta 2022 sähköisiä kannattajakortteja oli kasassa 4 251 kappaletta ja lisäksi puolue ilmoitti keräävänsä paperisia kannattajakortteja.^[11] Lopulta liike sai kasaan yhteensä 5 296 kannattajakorttia.^[12]

Oikeusministeriö piti puolueen ohjelmaa niin radikaalina ja demokratianvastaisena, että se piti osittain kirjoittaa uudelleen. Puolue esimerkiksi halusi etnisen rekisterin Suomessa asuvista ihmisistä, kieltää ei-perinteisen perhemallin kannattamisen ja kaikkien 1990 jälkeen kansalaisuuden saaneitten kansalaisuuden uudelleenkäsittelyn.^[13] Oikeusministeriön mukaan liikkeen tavoitteet olivat ristiriidassa perus- ja ihmisoikeuksien kanssa. Ministeriö ei hyväksynyt kirjauksia, jotka olisivat tarkoittaneet ennakkosensuuria. Liike olisi esimerkiksi halunnut säätää laittomaksi kaikki puheet, jotka voitaisiin tulkita suomalaisuuden tai heteronormatiivisuuden vastaisiksi. Ministeriö vastusti syrjintäkiellon ja yhdenvertaisuuden vastaisia pyrkimyksiä. Ministeriön mukaan liikkeen kaavailemaa etnistä rekisteriä käytettäisiin tiettyjen henkilöryhmien seuraamiseen, eristämiseen ja heidän kansalaisuutensa oikeudettomaan riistämiseen. Sinimusta liike siisti asiakirjojaan, minkä jälkeen oikeusministeriö näytti puoluehankkeelle vihreää valoa keväällä 2021.^[14] Puolue merkittiin puoluerekisteriin 16. kesäkuuta 2022.^[3]

Joulukuussa 2023 poliisi otti kiinni luvattomasti teräasetta kantaneen sinimustan liikkeen puolueaktiivin. Vaalikoneissa aktiivi oli kertonut, että hänen ”agendanaan” oli ”väestönvaihdon estäminen”.^[15]

Kevään 2023 eduskuntavaaleissa puolue kampanjoi juuri niillä teemoilla, jotka se oli ministeriön vaatimuksesta poistanut ohjelmastaan.^[14] Ohjelmaan palautettujen kohtien vuoksi oikeusministeriö pyysi korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO) lupaa Sinimustan liikkeen puoluerekisteröinnin purkamiseksi.^[16] Päätöksellään 23. huhtikuuta 2024 KHO purki oikeusministeriön tekemän rekisteröintipäätöksen.^[17] 31. toukokuuta Oikeusministeriö hyväksyi Sinimustan liikkeen uuden yleisohjelman, ja liike kerää kannattajakortteja 1. kesäkuuta 2024 alkaen.^lähde?

Kannatusilmoitusten perusteella puolueen kannattajia ovat usein nuoret miehet. Kannattajia on erityisen paljon Jyväskylässä ja sen lähikunnissa. Monella kannattajista on järjestyksenvalvoja- tai vartijakortti. Mikäli kannattaja oli osallistunut kunnallisvaalehin, he olivat useimmiten perussuomalaisten ehdokkaina.^[14]

Sinimustien tukijoissa oli keskimääräistä enemmän sellaisia kansalaisia, jotka ovat joskus joutuneet syytteeseen rikoksesta, mukaan luettuna väkivalta- ja henkirikoksista. Kannatusilmoituksen allekirjoittajien joukossa oli mies, joka hyökkäsi ulkoministeri Timo Soinin kimppuun; mies, joka puukotti filosofi Esa Saarista; mies, joka tuomittiin pride-kulkueeseen kohdistuneesta iskusta; ja mies, joka tuomittiin ehdolliseen vankeuteen iskusta synagogaan. Kannattajiin lukeutuivat kirjailija Timo Hännikäinen, tavaratalokauppias Juha Kärkkäinen, useat kielletyn uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jäsenet ja viisi miestä, joita epäillään äärioikeistolaisista terrorismirikoksista.^[14]

Kannatusilmoituksen allekirjoittivat myös eräät henkilöt, jotka kertoivat, että eivät kannata puolueen tavoitteita, vaan tekivät sen esimerkiksi altistaakseen puolueen ajatukset kritiikille demokraattisessa prosessissa tai kannattaakseen poliittista osallistumista ylipäätään.^[14]

Sinimusta liike määrittelee itsensä radikaaliksi, traditionalistiseksi ja suomenmieliseksi ja sen keskeisenä poliittisena tavoitteena on suomalainen valtio ja rodullisesti suomalainen kansa.^[18] Puolueen puheenjohtajan Tuukka Kurun mukaan puoluetta voi pitää myös fasistisena.^[19]

Puolue haluaa edistää tietoa suomalaisten kulttuurillisista juurista ja haluaa muun muassa opetusjärjestelmässä opetettavan suomalaisesta alkuperäisuskonnosta kristinuskon kanssa.^[20] Puolue haluaa myös suomen kielestä Suomen ainoan virallisen kielen.^[20]

SML haluaa edistää suomalaisten syntyvyyttä muun muassa valtion takaamilla nollakorkolainoilla nuorille perheille. Humanitaarisen maahanmuuton puolue haluaa estää sekä ottaa uudelleenkäsittelyyn kaikki vuodesta 1990 alkaen myönnetyt oleskeluluvat ja kansalaisuudet. Puolue ei hyväksy samaa sukupuolta olevien pariskuntien adoptio- tai keinohedelmöitysoikeutta.

SML kannattaa EU:sta ja YK:sta eroamista ja vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä, sekä Venäjän federaatiota.^[21] SML kannattaa Ahvenanmaan militarisoimista ja nykyisen asevelvollisuuden laajentamista koskemaan myös Ahvenanmaalla asuvia Suomen kansalaisia. ^[22]

Suomalais-saksalaisesta yhteistyöstä kirjoittanut historioitsija Oula Silvennoinen pitää puolueen ideologiaa fasistisena.^[23] Myös Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Gwaenaelle Bauvois on todennut liikkeen sisältävän useita fasistisia ominaispiirteitä.^[24]

Puolue herätti keskustelua puheenjohtaja Tuukka Kurun kirjoitettua, että puolue vastustaa ei-kristillisten uskontojen julkista läsnäoloa ja että juutalaisten tavoitteet ja geenit eroavat ”ja ovat täydellisessä ristiriidassa eurooppalaisen alkuperäisväestön kanssa”. Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik tuomitsi kommentit.^[25][26]

• Eduskuntavaalit 2023: 0 paikkaa (2 307 ääntä, 0,07 %)^[27]

• Sinimustan liikkeen kotisivut