Silja – nuorena nukkunut
Silja – nuorena nukkunut on vuonna 1956 valmistunut Jack Witikan ohjaama elokuva. Elokuva perustuu Frans Emil Sillanpään romaaniin Nuorena nukkunut.
| Silja – nuorena nukkunut | |
|---|---|
 Elokuvan juliste. | |
| Ohjaaja | Jack Witikka |
| Käsikirjoittaja | Juha Nevalainen |
| Perustuu | Frans Emil Sillanpään romaaniin Nuorena nukkunut |
| Tuottaja | Veikko Itkonen |
| Säveltäjä | George de Godzinsky |
| Kuvaaja | Kalle Peronkoski |
| Leikkaaja | Armas Vallasvuo |
| Lavastaja | Roy |
| Pääosat | Heidi Krohn Jussi Jurkka Aku Korhonen Pentti Siimes |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Veikko Itkonen |
| Ensi-ilta | 18. toukokuuta 1956 |
| Kesto | 87 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Budjetti | 7 390 379 vmk |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Teuvo Tulio teki Sillanpään romaanista vuonna 1937 ensimmäinen filmatisoinnin Nuorena nukkunut, jonka esityskopiot kuitenkin tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1959.
Palkinnot
Elokuvan kuvaaja Kalle Peronkoski ja käsikirjoittaja Juha Nevalainen palkittiin suorituksistaan Jussi-patsailla.
Arviot
Modest Savtschenko (Työkansan Sanomat) pohtii arviossaan elokuvan ja romaanin suhdetta. Hän katsoo, että romaanin juonettomuus tarjoaa käsikirjoituksen tekijälle mahdollisuuksiksi joko tehdä tunnelmapitoisen juonettoman kertomuksen tai kehitellä itse juonen. Elokuvassa on kuitenkin yritetty keskitietä, mikä ei kriitikon mukaan ole onnistunut ratkaisu vaan "tulos on liian 'nopea ja hengästynyt' ollakseen runo ja liian katkonainen ollakseen juonifilmi." Leo Nordbergin (Uusi Suomi) mukaan Nukkekauppiaan teknisten kikkailujen jälkeen "tilalle on tullut ehjä ja entistä laajempi näkemys sekä syvempi ymmärtämys elokuvaa kohtaan". Elokuvan uskollisuudesta Sillanpään näkemykselle on erilaisia mielipiteitä, mutta Leila Arpiainen (Helsingin Sanomat) kysyy: "[O]nko Sillanpäänkään romaanista tehtävän filmin oltava tai pyrittävä olemaan uskollinen tulkki alkuperälleen."[1]
Näyttelijätyö yleisesti ja Heidi Krohn erityisesti saavat kiitosta myöhemmässä arviossa, jossa elokuva muutenkin nähdään onnistuneena ratkaisuna Sillanpään tekstistä.[2] Arviossa televisioesityksen yhteydessä 2014 Witikan ohjausta pidetään ansiokkaana ja alkuvoimaisena. Se on "koskettava kuvaus viattomuuden kuolemasta".[3]
Näyttelijät
| Heidi Krohn | … | Silja Salmelus |
| Jussi Jurkka | … | Armas |
| Aku Korhonen | … | Rantoon professori |
| Pentti Siimes | … | Honkkeli-Väinö |
| Tommi Rinne | … | Tonttilan Oskari |
| Kaarlo Halttunen | … | Salmeluksen Kustaa |
| Oke Tuuri | … | Nukarin Ville, "Amerikan Ville" |
| Kullervo Kalske | … | Siiverin isäntä |
| Rauha Rentola | … | Siiverin emäntä |
| Pentti Irjala | … | Kierikan isäntä |
| Kerttu Hämeranta | … | Kierikan emäntä |
| Aino Lohikoski | … | Sofia |
| Åke Lindman | … | kapteeni, valkoisten komppanianpäällikkö |
| Heimo Lepistö | … | Teliniemi, kyytimies |
| Emmi Jurkka | … | Pietiskä, leipurinrouva |
| Elvi Saarnio | … | Manta |
| Sakari Jurkka | … | Rinne |
| Alli Linko | … | Kamraatin emäntä |
| Toivo Lahti | … | Santala |
| Pentti Viljanen | … | Mikko, töllin äijä |
| Leevi Linko | … | valkoisten komendantti |
| Merja Linko | … | Laina |
| Urho Lahti | … | rekeä ajava sotilas |
| Leo Riuttu | … | pastori |
| Väinö Parviainen | … | postimies |
| Anton Soini | … | Nukarin isäntä |
| Arto Mäkelä | … | Iivari Katerma |
| Helmi Lehosti | … | Nukarin emäntä |
| Leena Rahikka | … | Silja 7-vuotiaana |
| Evald Terho | … | punakaartilainen |
| Jalmari Parikka | … | kauppias |
| Lauri Lammela | … | nuori mies |
| Johan Söderlund | … | pelimanni |
| Raimo Jääskeläinen | … | poika tansseissa |
| Ville-Veikko Salminen | … | poika kirkonmäellä |
| Kauko Laurikainen | … | kylän poika |
| Harri Sinijärvi | … | kraatari |
| Pirkko Karppi | … | ompelijatar |
| Veikko Tyrväinen | … | punakaartilainen |