Sibylla (Jerusalemin kuningatar)
Sibylla (1160–1190) oli Jerusalemin ristiretkivaltion kuningatar vuosina 1186–1190 sekä Jerusalemin kuninkaana samoina vuosina toimineen Guy de Lusignanin puoliso.[1]
| Sibylla | |
|---|---|
 Yksityiskohta Sibyllan ja Guy de Lusignanin häitä esittävästä teoksesta. | |
| Jerusalemin kuningatar | |
| Valtakausi | 1186–1190 |
| Edeltäjä | Balduin V |
| Seuraaja | Guy de Lusignan |
| Syntynyt | 1160 |
| Kuollut | 1190 |
| Puoliso | Guy de Lusignan |
Valtaannousu
Sibyllan isä oli Jerusalemin kuningas Amalrik I. Sibylla nousi hallitsijan asemaan veljensä Balduin IV:n ja poikansa Balduin V:n jälkeen jokseenkin epäselvissä oloissa. Alkuperäinen Balduin IV:n toivoma perimysjärjestys olisi tehnyt kuninkaan Sibyllan pojasta Balduin V:stä,[1] joka oli Balduin IV:n kuollessa vasta kuusivuotias.[2] Balduin V ehti toimia kuninkaana sijaishallitsijoiden ohjauksessa vain hieman yli vuoden, kunnes menehtyi vuonna 1186. Balduin V:n kuoleman jälkeen valta siirtyi edelleen Sibyllalle.[2]
Valtakausi
Ennen Sibyllan valtakautta oli Balduin V:n sijaishallitsijana toiminut Tripolin kreivi Raymond III solminut aselevon Saladinin johtamien muslimijoukkojen kanssa. Aselepo oli Jerusalemille suotuisa, mutta raukesi vallan siirryttyä Sibyllan ja Guy de Lusignanin hallinnolle.[2] Vallanvaihto johti tuhoisaan sotaan Saladinia vastaan.[1] Sota ratkesi Saladinin eduksi Hattinin taistelussa vuonna 1187, ja pian tämän jälkeen Saladin onnistui myös valloittamaan Jerusalemin kaupungin. Jerusalemin kukistuminen johti osaltaan kolmannen ristiretken aloittamiseen kaupungin takaisinvaltaamiseksi.[3]
Kuolema ja vallanperimys
Sibylla kuoli vuonna 1190. Kuolemaa seurasi vallanperimyskiista, jossa Guy de Lusignan taisteli kruunusta Sibyllan siskon Isabellan puolisoa Konradia vastaan. Sodan seurauksena Guy de Lusignan luovutti lopulta kruunun Rikhard Leijonamielen haltuun ja sai vastineeksi hallittavakseen Kyproksen.[3]