Seututie 280

Pusulan Koisjärvellä tie risteää seututieltä 110 Nummen Hyrsylässä alkavan ja Vihdin Jokikunnalle johtavan yhdystien 1223 kanssa ja kulkee sitten Pusulan Kaukelan sivuitse, josta pohjoiseen siitä erkanee Pusulan kirkonkylään johtava yhdystie 1270. Tämän jälkeen tie ylittää Pusulanjoen ja siihen yhtyy etelästä seututieltä 110 Nummen kirkonkylän luona alkunsa saava seututie 125. Pusulan Hyönölässä tiestä erkanee Pusulan kirkonkylän kautta Pusulan Ikkalaan johtava seututie 127 ja Someron rajalla tiehen yhtyy vielä Pusulan Marttilasta yhdystieltä 1281 alkunsa saava yhdystie 1271.

Somerniemellä tie kulkee Viuvalan, Kopilan ja Oinasjärven kylien kautta Oinasjärven sivuitse, ohittaa Somerniemen kirkon Härjänlahden kylässä Paimionjoen lähdejärven Painion luona ja seurailee Paimionjoen vesistöä Somerniemen Palikaisten kylässä. Somerniemen Oinasjärvellä tiestä erkanee Somerniemen Kaskiston kautta Someron Terttilään johtava yhdystie 2801. Somerolla tie kulkee Paimionjoen vesistöön kuuluvan Hirsjärven eteläpuolitse ensin Hirsjärven, sitten Ihamäen ja lopuksi Harjun kylissä. Vähän ennen Someroa tiehen yhtyy etelästä seututieltä 110 alkava, Kiikalan ja Someron Terttilän kautta kulkeva yhdystie 2410. Someron keskustan luona tie yhtyy Tammisaaresta Salon ja Someron kautta Jokioisille johtavaan kantatiehen 52.

Somerolla ja Nummi-Pusulassa tiehen liittyy myös joukko pienempiä, aiemmin paikallisteiksi luokiteltuja yhdysteitä. Näiden varsilla seututien 280 vaikutuspiirissä sijaitsevia kyliä ovat esimerkiksi Nummen Leppäkorpi, Pusulan Hyrkkölä sekä Somerniemen Jakkula, Keltiäinen, Vesanoja ja Härjänoja.

Tie on vanhastaan muodostanut tärkeimmän maantieyhteyden Someron ja Helsingin välillä. Valtatien 1 valmistuttua moottoritieksi on kuitenkin havaittu, että Kiikalan kautta valtatieltä 1 Somerolle johtava yhdystie 2410 tarjoaa lähes yhtä nopean reitin Somerolta Helsinkiin; vaikka matka on pidempi, niin pidemmän osuuden moottoritietä sanotaan lisäävän turvallisuutta.^[3]

Tien alkuosaa hallitsevat viljellyt laaksot kylineen, joihin Pusulassa ja Somerniemellä lomittuvat toisen ja kolmannen Salpausselän reunamuodostumat pitkittäisharjuineen, ja harjut jatkuvat myös Somerolla.^[4][5][6] Somerniemellä tien läheisyyteen osuvat Somerniemen kirkko Painion rannalla ja kesäisin suosittu Somerniemen kesätori. Somerniemen ja Someron rajalla Palikaisten Österkullassa tien läheisyydessä sijaitsee jääkäriliikkeen muistomerkki Jääkärilehto. Someron Hirsjärvellä tien varressa on erääksi Someron komeimmista nähtävyyksistä mainittu entinen Somerjoen kioski, jota vuodesta 1997 on pidetty kesäisin avoinna laulaja Rauli Somerjoen muistokohteena nimellä Baddingin kioski Paratiisi. Ihamäen kylässä Somerolla tien varteen jää Hovimäen leirintäalue Hirsjärven rannalla.^[7] Tien varteen osuvia kartanoita ovat Somerniemellä Kopila Kopilan kylässä sekä Somerolla Seeteri Hirsjärven kylässä ja Hovila Ihamäen kylässä.^[8]

• 
  Somerniemen kellotapuli
• 
  Somerniemen kirkko
• 
  Jääkärilehto
• 
  Baddingin kioski Paratiisi

Pääartikkeli: Bussi Somerolle

Tie on osa loppilaisen Yhdysliikenteen^[9] aikoinaan liikennöimää bussilinjaa Helsingistä Somerolle, jota kuvataan Rauli "Badding" Somerjoen kappaleessa "Bussi Somerolle" albumilta Rakkaudella – Raulilta (julkaistu myöhemmin myös nimillä Sävel rakkauden ja Bussi Somerolle) vuodelta 1982.

Raul Reimanin tiettävästi Rauli Somerjoen tarkkojen ohjeiden mukaan sanoittamassa kappaleessa mainittuihin kohteisiin tien varrella laulun alussa mainitun Tarvontien jälkeen kuuluu muun muassa Brynolf Poutasen kauppa Pusulan Hyönölässä; kaupan omistaja ei kuitenkaan levyn tuottajan Harry Aaltosen mukaan halunnut ottaa uunituoretta kasettia kaupassa myyntiin, kun tätä mahdollisuutta levyn valmistuttua tarjottiin.^[10]

• 
  Lukkarin mutka vanhalla 280-tiellä.
• 
  Kääntelä Hirsjärvellä.

Someron puolelta laulussa mainitaan Lukkarin "kurvi" Somerniemellä, joka tienoikaisun myötä on sittemmin jäänyt tiestä sivuun, sekä Kääntelä, jossa sijaitsivat Somerjoen kotikylän Hirsjärven kauppa ja posti risteyksessä, jossa laulaja poseeraa albumin uudelleenjulkaistun version Sävel rakkauden (1986) kannessa. Aivan lähellä Kääntelää on myös Somerjoen kioski ja perheen kotitalo ("en jääkään vielä pois"), ja lähempänä Someron keskustaa Esakallio, joka oli yksi Somerjoen ensimmäisen yhtyen "The five yes'in" ensimmäisistä esiintymispaikoista.

Tähän Esakallion ja Salontien risteykseen nykyinen seututie 280 päättyy, ja kantatien 52 osuudelle jää laulun kohteista vielä Lammin mäki, jolta Helsingin suunnasta tultaessa avautuu näkymä yli Someron keskustan. Laulun lopussa mainitaan vielä somerolainen ravintola Hämeenportti, joka myöhemmin on toiminut muun muassa nimillä Kaupunginhotelli-Ravintola Satumaa ja Drunk'n Monkey Somero^[11][12], sekä Hämeen Härkätie, jota pitkin kuitenkaan laulussa mainittu Yhdysliikenteen bussi ei todellisuudessa ajanut.

Ennen tienumeroiden uudistusta vuonna 1996 seututien 280 edeltäjänä oli maantie 280, joka jatkui nykyisestä Salontien risteyksestä Somerolla nykyisten kantatien 52 ja seututien 282 reittiä valtatielle 2 Tammelan Häiviään. Kun tällöin siihenastinen maantie 240 Salon ja Someron välillä, osuus siihenastisesta maantiestä 280 Somerolla sekä siihenastinen maantie 2803 Somerolla ja Jokioisilla liitettiin kantatiehen 52, maantien 280 loppuosasta Someron Pikku-Joensuun ja Tammelan Häiviän välillä muodostettiin seututie 282. Ennen nykyisen valtatien 2 valmistumista 1960-luvulla osuus nykyisestä seututiestä 280 nykyisen seututien 125 risteyksestä Nummi-Pusulassa nykyiselle kantatielle 52 Somerolla oli osa valtatietä 2.^[13][14]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Seututie 280 Wikimedia Commonsissa