Naantalin pikatie
Naantalin pikatie (ruots. Nådendals snabbväg) on Turusta Naantaliin johtava pääosin kaksikaistainen, eritasoliittymillä varustettu liikenneväylä. Se kulkee yhtenäisenä Turun tavara-aseman luota Naantalin keskustan eritasoliittymään, mutta se on numeroitu kolmeksi eri tieksi eri kohdissaan. Turun keskustasta Jyrkkälään tie kulkee valtatienä 8, Jyrkkälästä Raisionlahdelle seututienä 185, ja Raisionlahdelta Naantaliin kantatienä 40. Naantalista tie jatkuu edelleen Rymättyläntienä eli seututienä 189.
| ||
| Naantalin pikatie | ||
|---|---|---|
| Naantalintie, Raisionlahdentie, Armonlaaksontie | ||
 Naantalin pikatie kuvattuna Jyrkkälän liittymästä kohti Turkua. | ||
| Maa | Suomi | |
| Osa tietä | seututie 185, kantatie 40, valtatie 8 | |
| Tieluokka | seututie, kantatie, valtatie | |
| Omistaja | Suomen valtio | |
| Tienpitäjä | Väylävirasto | |
| Pituus | 13,1 km | |
| Alkupiste | Turku | |
| Päätepiste | Naantali (13,1 km) | |
| Päällyste | asfaltti | |
| Kaistaluku | pääosin kaksikaistainen | |
Tien virallinen nimi on Naantalin pikatie vain Turussa Köydenpunojankadun risteyksestä Pahaniemen liittymään asti. Siitä eteenpäin tie on Turun alueella nimeltään Naantalintie, Raision alueella Raisionlahdentie ja Naantalin alueella Armonlaaksontie ennen muuttumistaan Rymättyläntieksi.[1]
Liikenne
Naantalin Luolalan liittymästä Turkuun päin kulkeva keskivuorokausiliikennemäärä oli vuonna 2007 noin 14 000 ajoneuvoa ja liikenne-ennuste vuodelle 2020 on noin 18 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suurin osa Naantalin sataman liikenteestä kulkee tietä pitkin.
Vuonna 2007 valmistunut Luolalan ja Vanton eritasoliittymä, rakennettiin liikenteen sujuvuuden, sataman liikennejärjestelyjen ja turvallisuuden parantamiseksi.Naantalintiellä oli vuosien 1998–2002 aikana noin 30 liikenneonnettomuutta.[2]
Historia
Naantalin pikatien suunnittelu aloitettiin 1950-luvun alussa. Tietä perusteltiin Satakunnantien liikenneruuhkilla ja Naantalin uusilla teollisuuslaitoksilla, jotka tarvitsivat sujuvaa liikennettä Helsinkiin.[3]
Tie linjattiin kulkemaan Koulukadun alikulun kautta kaakelitehtaan ohi Pitkämäkeen. Tässä kohdassa tie haarautuisi kahtia: vasemmalle Naantaliin ja oikealle Raisioon. Tien Turun pään alkuosa saatiin valmiiksi vuonna 1962, ja oikealle menevästä linjauksesta tuli Turun ja Raision välinen moottoritie.[3]
Naantalin pikatien rakentamisesta kiisteltiin vuosikymmeniä. Se valmistui lopulta lähes 40 vuotta suunnitelmien luomisen jälkeen, vuonna 1989. Nykyään se on Naantalin ja Turun välisen henkilöautoliikenteen pääväylä.[3]
Lähteet
| Nro | Km | Nimi | Tie | Viitoitus | |
 | Pahaniemen eritasoliittymä (suuntaisliittymä Turun suuntaan) |   Naantalin pikatie  Rauman valtatie | Turku Pori, Raisio | ||
 Naantalintie (1+1) | |||||
| | Jyrkkälän eritasoliittymä |  Suikkilantie |   Härkämäki, Jyrkkälä, Artukainen, Suikkila | ||
| | Ihalan eritasoliittymä (suuntaisliittymä Turun suuntaan) | Länsikaari | Artukainen, Ihala | ||
| | Pernon eritasoliittymä | Pernontie | Perno, Metsäaro | ||
 |   Turun ja Raision kunnanraja | ||||
| Raisionlahdentie (1+1) | |||||
| |  TelakkatieTelakkakatu | ||||
| | Raisionlahden eritasoliittymä |   Raisionlahdentie Nesteentie | Naantali Helsinki, Raisio | ||