Sanna Sillanpää
Sanna Riitta Liisa Sillanpää (s. 15. huhtikuuta 1968) on suomalainen atk-suunnittelija, joka surmasi ampumalla kolme miestä ja haavoitti yhtä pysyvästi helsinkiläisellä ampumaradalla helmikuussa 1999. Tapaus tunnetaan Albertinkadun kolmoissurmana tai ampumaratasurmana.[1]
Tausta
Taustaltaan tuolloin 30-vuotias Sillanpää on filosofian maisteri pääaineenaan tietojenkäsittelytiede. Hän oli toiminut atk-asiantuntijana.[2] Ennestään Sillanpäällä ei ollut lainkaan rikollista taustaa[3]. Sillanpää oli eläinrakas ihminen, joka oli joitain vuosia aiemmin alkanut eristäytyä ihmisistä.[4][5] Sillanpää ei ollut ennen tekoa osoittanut mitään viitteitä väkivaltaan.[6] Vuoden 1996 aikana Sillanpää oli muuttunut aiemmin avoimesta nuoresta naisesta hiljaiseksi ja sulkeutuneeksi. Sisarelleen hän oli kertonut tulleensa raiskatuksi. Sillanpään vanhemmat olivat yrittäneet saada tyttärensä mielenterveydelliseen hoitoon, mutta tuloksetta.[7]
Tapahtumat
Sillanpää surmasi vuokraamallaan Beretta-puoliautomaattipistoolilla[8] 21. helmikuuta 1999 Helsingin Albertinkadulla Helsinki Shooting Club -ampumakerhon tiloissa kolme miestä ja haavoitti yhtä siten, että uhrille jäi ampumisesta elinikäiset vammat.[4] Yksi paikalla olleista miehistä selvisi vahingoittumatta.[4] Surmansa saivat 23-vuotias ampumaradan valvoja, 25-vuotias automaatiomekaanikko ja 37-vuotias autonkuljettaja.[9]
Poistuessaan ampumaradalta Sillanpää sanoi: ”Näinhän opetettiin FBI-akatemiassa”.[10] Hän matkusti ase ja patruunoita mukanaan tavallisessa reittibussissa Helsingin keskustasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle.[6] Lentoasemalla hän osti lentolipun epämääräisesti ”jonnekin päin”. Sillanpään taskusta löytyi turvatarkastuksessa patruunoita, jotka hän selitti muistoksi kuolleesta miehestään, mutta löydöstä huolimatta hänet päästettiin odottamaan lentoaan.[4][11]
Sillanpää saatiin kiinni neljän tunnin kuluttua lentoasemalta hänen ollessaan nousemassa Lontooseen lähtevään koneeseen.[4] Ennen lentokoneeseen siirtymistään hän oli pudottanut murha-aseen lentoasematerminaalin roskakoriin, josta sen löysi siivooja.[12]
Tutkinta
Oikeudenkäynneissä ja kuulusteluissa Sillanpää ei puhunut juuri mitään, eikä teon motiivi selvinnyt.[6] Selvisi kuitenkin, että hänellä oli harhakuvitelmia, joiden mukaan hän olisi amerikkalaisen FBI-agentin leski ja kostamassa tämän kuolemaa.[6] Motiivia etsittiin Salaiset kansiot -sarjasta, johon löytyviä viitteitä löytyi Sillanpään kotoa, mutta vastaavaa tarinan kulkua sarjasta ei löydetty.[6]
Välikohtauksesta selvinnyt mies tunnisti Sillanpään.[13] Ampuma-aseesta löydettiin Sillanpään sormenjäljet.[14] Sillanpään iholta löytyi ruutijäämiä.[15]
Sillanpää lähetettiin 2. kesäkuuta mielentilatutkimukseen.[16] Hänen todettiin sairastavan paranoidista skitsofreniaa.[4][17]
Syytteet ja tuomio
Helsingin käräjäoikeudessa valtionsyyttäjä Maarit Loimukoski vaati Sillanpäälle vankeusrangaistusta kolmesta täyttä ymmärrystä vailla tehdystä taposta ja kahdesta tapon yrityksestä.[18] 11. lokakuuta 1999 käräjäoikeus totesi Sillanpään syylliseksi, mutta jätti hänet syyntakeettomana tuomitsematta vankeusrangaistukseen.[19][20] Sillanpää tuomittiin maksamaan uhreille korvauksia satojen tuhansien markkojen edestä.[19]
Loimukoski valitti Helsingin hovioikeuteen, mutta käräjäoikeuden päätös pysyi voimassa 10. lokakuuta 2000.[21] Loimukoski perusteli rangaistusvaatimustaan muun muassa sillä, että Sillanpää oli hänen mielestään käyttäytynyt suunnitelmallisesti yrittäessään teon jälkeen paeta Suomesta.[21] Sillanpää toimitettiin psykiatriseen hoitoon Niuvanniemen mielisairaalaan.[4]
Reaktiot
Tapauksen jälkeen sisäministeriö vaati kaupallisten ampumaratojen turvallisuuden ja lupaehtojen tarkistamista.[22] Ampumaratojen sääntöihin tuli tiukennuksia.[6]
Televisiosarjat
Televisiosarjan Kylmäverisesti sinun ensimmäisen kauden ensimmäinen jakso Salainen agentti perustuu Sillanpään tapaukseen. Sarjaa ja Sillanpään tapausta on käsitelty Metropolia Ammattikorkeakoulun elokuvan ja television koulutusohjelman opinnäytetyössä.[23]
Katastrofin anatomia -sarjan toisen kauden seitsemäs jakso perustuu Sillanpään tapaukseen.[24][25]
Lähteet
Kirjallisuutta
- Pohjolan poliisi kertoo 2001 (Artikkeli: Ampumaratasurmat)
Aiheesta muualla
- MTV3 Uutisarkisto 21.2.1999: Ampumaratasurmasta epäilty ei ole tunnustanut
- MTV3 Uutisarkisto 24.2.1999: Kolmoissurmasta epäilty: "Patruunat muistoesineitä"
- MTV3 Uutisarkisto 31.5.1999: Avaintodistaja täysin varma Sillanpään syyllisyydestä
- Uutisarkisto 31.5.1999: Sillanpää mielentilatutkimukseen
- Turun Sanomat 11.10.2000: Hovioikeus ei muuttanut kolmoissurmaajan tuomiota