Ruskopäänappaaja

lintulaji

Ruskopäänappaaja (Leptopogon amaurocephalus) on Keski- ja Etelä-Amerikassa tavattava napsijoihin kuuluva varpuslintu.

Ruskopäänappaaja
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni:Aitotumaiset Eucarya
Kunta:Eläinkunta Animalia
Pääjakso:Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:Linnut Aves
Lahko:Varpuslinnut Passeriformes
Heimo:Napsijat Pipromorphidae
Suku:Nappaajat Leptopogon
Laji:amaurocephalus
Kaksiosainen nimi

Leptopogon amaurocephalus
Tschudi, 1846

Alalajit[2]
  • L. a. amaurocephalus
  • L. a. diversus
  • L. a. faustus
  • L. a. idius
  • L. a. obscuritergum
  • L. a. orinocensis
  • L. a. peruvianus
  • L. a. pileatus
Katso myös

  Ruskopäänappaaja Wikispeciesissä
  Ruskopäänappaaja Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

Kooltaan ruskopäänappaaja on noin 14 cm. Ruskopäänappaajan päälaki on väriltään ruskea ja naama harmahtava. Selkä on väriltään oliivinvihreä ja siivet ruskeammat. Siivissä on vaaleamman ruskeita juovia, ja siiven reunat ovat keltaiset. Ruskopäänappaajan vatsa on väriltään vaalean keltainen. Laji muistuttaa ulkonäöltään tuhkapäänappaajaa (Leptopogon superciliaris), mutta tuhkapäänappaajan pää on väriltään täysin harmaa.[3][4]

Levinneisyys ja elinympäristö

Keski-Amerikassa ruskopäänappaajaa tavataan Meksikosta Panamaan. Etelä-Amerikassa lajin levinneisyysalue ulottuu Kolumbiasta etelään Andien itäpuolisilla alankomailla Boliviaan, Brasilian etelä- ja länsiosiin, itäiseen Paraguayhin ja Pohjois-Argentiinaan. Kolumbiasta länteen lajia tavataan Venezuelasta, Guyanasta, Surinamesta, Ranskan Guayanasta ja Brasilian pohjoisosista. Amazonian alueen pohjoisosissa ruskopäänappaajaa ei tavata. Linnun elinympäristöä ovat kosteat avoimet metsät. Ruskopäänappaajaa ei tavata yhtä usein metsien reunamailta kuin muita sen sukulaisia. Ruskopäänappaajan elinympäristöt sijaitsevat yleensä alle 1 100 metrin korkeudella merenpinnasta.[3][4]

Elintavat

Ruskopäänappaajat liikkuvat yleensä yksin tai pareittain ja voivat liittyä sekaparviin. Ravintonaan laji käyttää pääasiassa pieniä selkärangattomia eläimiä, mutta voi syödä myös marjoja. Lajin pallomainen pesä sijaitsee kaatuneen puunrungon alla tai joen törmässä. Naaras munii yhdestä kolmeen valkoista munaa.[3][4]

Lähteet

Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.