Ruotsin kunnallisvaalit 2022

Ruotsin kunnallisvaalit 2022 järjestettiin 11. syyskuuta 2022, ja niissä valittiin 12 614 kunnanvaltuutettua Ruotsin 290 kunnan kunnanvaltuustoihin. Samana päivänä järjestettiin valtiopäivävaalit ja aluevaalit.

Ruotsin kunnallisvaalit 2022
Ruotsi
2018 ←
11. syyskuuta 2022→ 2026

12 614 paikkaa kunnanvaltuustoihin[1]
Äänestysprosentti80,5 %[2]
 Ensimmäinen puolueToinen puolueKolmas puolue
 
JohtajaMagdalena AnderssonUlf KristerssonJimmie Åkesson
PuolueSosiaalidemokraatitMaltillisetRuotsidemokraatit
Johtaja alkaen4. marraskuuta 20211. lokakuuta 20177. toukokuuta 2005
Viime vaalit3 752 paikkaa
(29,5 %)
2 396 - 2 paikkaa
(18,9 %)
1 806 paikkaa
(14,2 %)
Saadut paikat3 7712 5842 091
Paikkojen muutosNousua 19Nousua 152Nousua 285
Kannatus29,9 %20,5 %16,6 %
MuutosNousua 0,4 %-yks.Nousua 1,6 %-yks.Nousua 2,4 %-yks.

 Neljäs puolueViides puolueKuudes puolue
 
JohtajaAnnie LööfNooshi DadgostarJohan Pehrson
PuolueKeskustaVasemmistoLiberaalit
Johtaja alkaen23. syyskuuta 201131. lokakuuta 20208. huhtikuuta 2022
Viime vaalit1 603 + 1 paikkaa
(12,6 %)
808 + 2 paikkaa
(6,4 %)
689 - 1 paikkaa
(5,4 %)
Saadut paikat1 213811509
Paikkojen muutosLaskua 390Nousua 3Laskua 180
Kannatus9,6 %6,4 %4,0 %
MuutosLaskua 3,0 %-yks.Muuttumaton 0,0 %-yks.Laskua 1,4 %-yks.

 Seitsemäs puolueKahdeksas puolue
 
JohtajaEbba BuschPer Bolund
Märta Stenevi
PuolueKristillisdemokraatitVihreät
Johtaja alkaen25. huhtikuuta 201531. tammikuuta 2021
Viime vaalit676 + 1 paikkaa
(5,3 %)
395 paikkaa
(3,1 %)
Saadut paikat755309
Paikkojen muutosNousua 79Laskua 86
Kannatus6,0 %2,4 %
MuutosNousua 0,7 %-yks.Laskua 0,7 %-yks.

Äänestyskortit jaettiin postissa 16.–24. elokuuta, ja ennakkoäänestys alkoi 24. elokuuta.

Kunnalliset kansanäänestykset

Samanaikaisesti kunnallisvaalien kanssa järjestettiin neljä kunnallista kansanäänestystä:

  • Halmstadin kunta järjesti kansanäänestyksen siitä, tulisiko Österskans-kaupunginosaan rakentaa hotelli, johon kuuluisi myös ravintola ja kauppahalli. Kansanäänestykseen osallistui 62 431 (76 % äänioikeutetuista). 35 075 (56,2 %) äänesti ”ei” ja 25 892 (41,5 %) äänesti ”kyllä”. Ehdotus hylättiin.[3][4]
  • Söderhamnin kunta järjesti kaksi kansanäänestystä. Ensimmäisessä kysyttiin, tulisiko kunnan hyväksyä tuulivoimaloiden rakentamisen Storgrundet-saarelle. Vaihtoehdot olivat ”kyllä”, ”ei” ja ”en ota kantaa”. Toisessa kysyttiin, tulisiko kunnan hyväksyä tuulivoimaloiden rakentaminen kunnan vesialueille. Vaihtoehdot olivat ”kyllä”, ”ei” ja ”en ota kantaa”. Kansanäänestyksillä oli yhteinen vaalilippu. Molempiin kansanäänestyksiin osallistui 14 726 (72 % äänioikeutetuista). Ensimmäisessä kansanäänestyksessä 7 628 (55,0 %) äänesti ”ei”, 4 904 (35,3 %) äänesti ”kyllä” ja 1 350 (9,7 %) äänesti ”en ota kantaa”. Toisessa kansanäänestyksessä 7 085 (52,1 %) äänesti ”ei”, 5 023 (37,0 %) äänesti ”kyllä” ja 1 484 (10,9 %) äänesti ”en ota kantaa”. Molemmat ehdotukset hylättiin.[5][6]
  • Trelleborgin kunta järjesti kansanäänestyksen, jossa kysyttiin, tulisiko kuntaan johtavan tien kulkea kaupunkiin idästä vai lännestä. Vaihtoehdot olivat ”idästä”, ”lännestä” ja ”en ota kantaa”. Kansanäänestykseen osallistui 24 640 (68 % äänioikeutetuista). 10 507 (42,6 %) äänesti ”idästä”, 9 845 (40,0 %) äänesti ”lännestä” ja 3 688 (15,0 %) äänesti ”en ota kantaa”. Lisäksi 600 ääntä mitätöitiin.[7]

Lähteet