Rovaniemen kaupunginkirjaston pääkirjasto
Rovaniemen pääkirjasto on Rovaniemen keskustassa sijaitseva Rovaniemen kaupunginkirjaston päätoimipiste, jolla on myös alueellinen kehittämistehtävä. Se toimii arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa, joka valmistui vuonna 1965. Kirjastosali tunnetaan nykyään nimellä Aalto-sali. Rakennuksen pohjakerroksessa sijaitsevat muun muassa musiikkikirjasto, kokoustilat ja tutkijanhuoneet.[1]
| Rovaniemen pääkirjasto | |
|---|---|
 Pääkirjaston ”kirjamonttu”. | |
| Osoite | Jorma Eton tie 6 |
| Sijainti | Rovaniemi |
| Koordinaatit | , 25.722138°E |
| Rakennustyyppi | kirjasto |
| Valmistumisvuosi | 1965 |
| Suunnittelija | Alvar Aalto |
| Tyylisuunta | modernismi |
| Verkkosivut | |
 | |
Kesällä 2022 pääkirjasto toimi väistötiloissa kauppakeskus Revontulessa remontin ajan.[2]
Rovaniemen pääkirjasto on Aallon parhaan luomiskauden tuotantoa, jota pidetään myös yhtenä hänen kauneimmista töistään.[1] Se on osa Alvar Aallon piirtämää Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskusta, johon kuuluvat myös Lappia-talo (1972–1975) ja Rovaniemen kaupungintalo (1988). Kokonaisuus on yksi Museoviraston määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[3]
Historia
Vuonna 1860 perustetun Rovaniemen kirjaston edellinen rakennus tuhoutui kokoelmineen lähes kokonaan lokakuussa 1944 Lapin sodan aikana. Tämän jälkeen kirjasto toimi väliaikaistiloissa, kunnes uusi kirjasto päätettiin lopulta rakentaa 31. joulukuuta 1959 pidetyssä Rovaniemen kauppalanvaltuuston kokouksessa. Kyseessä oli sen viimeinen kokous ennen Rovaniemen muuttumista kaupungiksi vuoden 1960 alussa. Kirjaston suunnittelijaksi valittiin Alvar Aalto, joka oli jo aikaisemmin laatinut sodassa tuhoutuneelle kauppalalle uuden asemakaavan vuonna 1945. Hän esitteli kaupunginhallitukselle luonnoksiaan tammikuussa 1962 ja esitti samalla ajatuksen laajemmasta hallinto- ja kulttuurikeskuksesta, jossa alueelle sijoittuisivat ohella myös kaupungintalo sekä teatteritalo.[4]
Hallintokorttelin etelälaidalle sijoitetun kirjaston rakennustyöt alkoivat vuoden 1964 alussa ja se valmistui seuraavana kesänä. Kirjasto avattiin yleisölle 7. joulukuuta 1965 ja vihkiäiset pidettiin helmikuussa 1966. Kongressi- ja teatteritalo sekä kaupungintalo valmistuivat vasta Aallon kuoleman jälkeen 1970- ja 1980-luvuilla.[4][5]
Uuden kirjaston johdosta lainausmäärät kaksinkertaistuivat ja vuonna 1966 Rovaniemen kaupunginkirjasto sai myös Lapin maakuntakirjaston aseman. Uudessa kirjastorakennuksessa kävi paljon koti- ulkomaisia vieraita. Ulkomaisista merkkihenkilöistä siihen kävivät alkuvuosina tutustumassa muun muassa Persian shaahin puoliso Farah Diba, Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa sekä kirjailija Lennart Meri.[5]
Arkkitehtuuri
Rakennus muodostuu pitkästä suorakulmaisesta toimistosiivestä sekä siihen liittyvästä viuhkamaisesta kirjastosalista.[4] Perinteisestä suorakulmaisesta muodosta poikkeavassa salissa on ”kirjamonttu”, jossa lukutilat on sijoitettu muun kirjastosalin lattiapinnan alapuolelle. Aalto kehitti idean jo vuonna 1935 valmistuneeseen Viipurin kaupunginkirjastoon. Hänen ajatuksensa mukaan kävijä laskeutuu alas kirjojen omaan maailmaan, joka on tavallista maailmaa syvemmällä. Pääsali levittäytyy lukusalin yläpuolelle, jonne avautuu näköala avoimesta aukosta. ”Kirjamonttu” toistuu myös lähes kaikissa muissa Aallon suunnittelemissa kirjastorakennuksissa, kuten Rovaniemen kirjaston jälkeen vuonna 1970 Yhdysvaltain Oregoniin 1970 valmistuneessa Mount Angelin luostarin kirjastossa.[6]
Myös kirjahyllyjen sijoittelu eroaa perinteisestä, sillä ne on kirjastosalin keskustasta poiketen sijoitettu seinustoille. Katonrajaan sijoitetuista prismamaisista ikkunoista tulee kirjastosaliin luonnonvaloa, joka seinän kaarevuuden ansiosta lankeaa kirjahyllyille muita tiloja voimakkaammin. Sisustuksessa käytettiin lähinnä Artekin standardikalusteita ja valaisimia, mutta myös Aallon arkkitehtitoimisto suunnitteli joitakin kalusteita, kuten kirjahyllyt. Väreinä on ainoastaan mustaa, valkoista ja pehmeää ruskean sävyä, jota puiset huonekalut täydentävät. Kirjastonsalin keskellä on aaltoileva palvelutiski, joka muodostaa kokonaisuuden lehtiosaston vastaavan tiskin kanssa. Salissa on myös useita suojaisia syvennyksiä.[1][4]
Kirjastorakennuksen tasakatto on päällystetty kuparilevyillä,[7] ja sen kattoikkunoissa on huomioitu sisään lankeavien auringonsäteiden kulma.[1]
Rakennuksessa esiintyi myös joitakin puutteita ja ongelmia. Aalto unohti lopullisesta suunnitelmastaan tilat kirjaston Lappi-osastolle ja musiikkikirjastolle, mutta ne sijoitettiin myöhemmin varastoksi tarkoitettuun kellarikerrokseen. Aallon piirtämät hyllyt eivät sellaisenaan soveltuneet täysin kirjastokäyttöön, portaiden johdosta liikuntavammaiset eivät päässeet alas lukusaliin ja myös valaistuksen sekä ilmastoinnin kanssa oli ongelmia. Kirjastossa vierailleen Aallon mukaan ilmastointiongelmat olivat kuitenkin teknisiä, eivätkä kuuluneet hänelle. Pitkäaikainen kirjastonjohtaja Jorma Etto kuvaili myös osaa Aallon suunnittelemista huonekaluista epäonnistuneiksi. Hän istui kirjaston vihkiäisten aikana itse suunnittelemassaan nahkatuolissa, jossa oli Eton mukaan hankala istua.[5] Rakennuksen tasakatto ehti vuotamaan vuosikymmenien ajan, kunnes kattorakenteet ja yläpohja vihdoin peruskorjattiin vuonna 2013.[7]