Rikkikiisu
Rikkikiisu eli pyriitti eli katinkulta on raudan sulfidi, kemiallisesti FeS2 eli rautadisulfidi. Se on yleisin kaikista sulfidimineraaleista. Rikkikiisusta käytetty nimi pyriitti, on johdettu kreikan kielen sanasta πυρίτης (pyritēs), joka tarkoittaa "tulesta" tai "tulessa". Nimi on todennäköisesti peräisin siitä, että rikkikiisu kipinöi, kun sitä iskee terästä tai piikiveä vasten. Tätä rikkikiisun ominaisuutta on hyödynnetty esimerkiksi rataslukolla varustetuissa varhaisissa tuliaseissa[3][4] Rikkikiisu sekoitetaan hyvin helposti markasiittiin, jonka kemiallinen koostumus on sama FeS2, mutta sen kiderakenne on rikkikiisun kuutiollisesta poiketen ortorombinen.[5] Siinä voi olla hivenaineena pieniä määriä kuparia tai kultaa.[6]
| Rikkikiisu | |
|---|---|
 Yhteenkasvettuneita rikkikiisukiteitä | |
| Luokka | sulfidimineraalit |
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | FeS2 |
| Molekyylipaino | 119,98 g/mol |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | messinginkeltainen |
| Asu | kuutiollisia, omamuotoisia kiteitä, myös massiivinen tai rakeinen |
| Kidejärjestelmä | kuutiollinen |
| Kaksostus | tunkeutumiskaksosia |
| Lohkeavuus | epäselvä |
| Murros | simpukkamainen, epätasainen |
| Taottavuus | murenee taottaessa |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 6–6,5 |
| Ominaispaino | 4,95–5,10 |
| Tiheys | 4,8–5 g/cm3 |
| Liukenevuus | liukenee typpihappoon |
| Optiset ominaisuudet | |
| Optiset ominaisuudet | isotrooppinen |
| Kiilto | metallikiilto |
| Viiru | mustanruskea, vihertävänmusta |
| Läpinäkyvyys | läpinäkymätön |
| Muut ominaisuudet | paramagneettinen, kipinöi iskettäessä |
| Lähteet | |
| Aiheesta muualla | |
Ominaisuuksia
Rikkikiisua tavataan esimerkiksi kvartsijuonissa, sedimenttikivissä, metamorfisissa kivilajeissa ja malmiesiintymissä, joissa se esiintyy usein yhdessä muiden sulfidi- ja oksidimineraalien kanssa. Rikkikiisu itse ei kuitenkaan ole varsinainen malmimineraali, mutta siitä voidaan valmistaa ferrosulfaattia ja rikkihappoa,[7] joka on maailman eniten käytetty kemikaali.
Rikkikiisu on tärkeä rikin lähde, ja jalostettaessa siitä syntyy myös jonkin verran rautarikastetta.
Konkreetiot
Rautasulfidit, niin rikkikiisu kuin markasiittikin, muodostavat joskus pallomaisia konkreetioita (ks. kuva alhaalla). Konkreetiot kiteytyvät säteittäisesti keskeltä suoraan pintaa kohti, ja muodostavat näin kauniita palloja. Konkreetion säteittäinen kiderakenne tulee parhaiten esille, kun konkreetio halkaistaan.[5]
Kuvan konkreetioiden läpimitta on noin 3 cm. Konkreetiot ovat yleensä tämän kokoisia, mutta toisinaan löytyy myös joitakin senttimetrejä suurempia konkreetioita. Joidenkin uskomusten mukaan rikkikiisu- ja markasiittikonkreetiot ovat niin sanottuja "energiakiviä".
Esiintymiä
Rikkikiisu on hyvin yleinen mineraali kaikkialla maailmassa ja tärkeitä esiintymiä on löydetty muun muassa seuraavilta paikkakunnilta ja maista: Meggen, Sveitsi; Kärnten, Itävalta; Norja; Ruotsi; Elba, Italia; Espanja; Ural, Venäjä; Colorado, Yhdysvallat; Etelä-Afrikka ja Kanada.[5] Suomessa on merkittävä esiintymä Pyhäjärvellä.
Käyttö
Inkat käyttivät suuria, tasapintaisia rikkikiisukiteitä peileinä.[5]
Kuvia rikkikiisusta eri muodoissa
Kaksi omamuotoista, erillistä rikkikiisukidettä.
Rikkikiisukiteitä kvartsikiteiden lomassa. Romania.
Rikkikiisukonkreetioita. Kansas, Yhdysvallat.
Lähteet
- Schumann, Walter, 1993: Kivet ja mineraalit. Otava, Keuruu. ISBN 951-1-10207-9
- Schumann, Walter, 1989: Jalokivet ja korukivet. Otava, Keuruu. ISBN 951-1-10837-9
- Brocardo, G., 1994: Minerals & Gemstones. ISBN 0-7153-0197-7
- Hamilton, Woolley, Bishop; 1996: Minerals, Rocks and Fossils. Hamlyn, Lontoo. ISBN 0-600-57512-8