Rikkidikloridi

kemiallinen yhdiste

Rikkidikloridi (SCl2) on myrkyllinen rikin ja kloorin muodostama yhdiste. Se on yksinkertaisin kloorin sulfideista. Rikkidikloridia käytetään orgaanisessa synteesissä ja valmistettaessa muita rikin yhdisteitä. Huoneenlämpötilassa aine on punainen neste.

Rikkidikloridi
Tunnisteet
CAS-numero10545-99-0
PubChem CID25353
Ominaisuudet
MolekyylikaavaSCl2
Moolimassa102,97 g/mol
UlkomuotoPunainen neste
Sulamispiste−78 °C [1]
Kiehumispiste59 °C (hajoaa) [1]
Tiheys3,6 g/cm3[1]
Liukoisuus veteenReagoi veden kanssa [1]

Valmistus

Rikkidikloridia voidaan valmistaa rikistä ja kloorista. Reaktion ensimmäisessä vaiheessa rikki ja kloori reagoivat muodostaen dirikkidikloridia, joka reagoi edelleen kloorikaasun kanssa muodostaen rikkidikloridia. Jälkimmäinen reaktio on huoneenlämpötilassa hidas ja katalyytteinä käytetäänkin ferrikloridia tai jodia. Dirikkidikloridin ja kloorin reaktio on myös tasapainoreaktio. Pieni määrä fosforipentakloridia siirtää tasapainoa rikkidikloridin puolella. Kumpikin aineen valmistuksessa käytetyistä reaktioista ovat eksotermisiä.[2]

¼ S8 + Cl2 → S2Cl2; ΔH = −58,2 kJ/mol
S2Cl2 + Cl2 2 SCl2; ΔH = −40,6 kJ/mol

Reaktioita

Rikkidikloridia voidaan käyttää liittämään klooria tyydyttymättömien yhdisteiden kaksoissidoksiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana rikkidikloridia käytettiin valmistettaessa sinappikaasun esiastetta 2-kloorietyylisulfenyylikloridia. [3]

Rikkidikloridia voidaan käyttää rikkitetrafluoridin valmistamiseen. Rikkidikloridi reagoi natriumfluoridin kanssa asetonitriililiuoksessa. [4]

Rikkidikloridi hajoaa hydroksidi-ionien vaikutuksesta, jolloin syntyy kloridi- ja tiosulfaatti-ioneja sekä vettä. [2]

2 SCl2 + 6 OH- → 4 Cl- + S2O32- + 3 H2O

Turvallisuus

Rikkidikloridi on myrkyllistä. Aineen hengittäminen aiheuttaa hengitysvaikeuksia ja kurkkukipua. Nieleminen saa aikaan huonoa oloa ja voi johtaa myös pyörtymiseen. Aine aiheuttaa vakavia syövytysvammoja joutuessaan kosketuksiin ihon tai silmien kanssa. Rikkidikloridi on myös haitallista ympäristölle ja erityisesti vesieliöille. [1]

Lähteet

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.