Riian rauha

Tämä artikkeli kertoo Puolan, Neuvosto-Venäjän ja neuvosto-Ukrainan välisestä rauhansopimuksesta. Latvian ja Neuvosto-Venäjän välisestä rauhansopimuksesta kertoo artikkeli Riian rauha (1920).

Riian rauhansopimus (puol. Traktat ryski) solmittiin Riiassa 18. maaliskuuta 1921 Puolan, Neuvosto-Venäjän ja neuvosto-Ukrainan välillä. Rauhansopimukseen päättyi Puolan–Neuvosto-Venäjän sota.

Neuvosto-Venäjä ei sallinut Ukrainan kansantasavallan tai sen johtajan Symon Petljuran läsnäoloa neuvotteluissa, joten ukrainalaisia edusti vain Venäjälle kuuliainen Neuvosto-Ukraina, eikä valkovenäläisiä kuultu lainkaan^[1].

Sopimuksella Puola ja Neuvosto-Venäjä jakoivat Ukrainan siten, että Puola sai Galitsian ja Volynian ja Neuvosto-Venäjä muut Ukrainan osat. Puolan alue laajeni erityisesti Valko-Venäjällä. Puolan saamalla alueella asui runsaasti valkovenäläistä, ukrainalaista ja liettualaista väestöä. Lisäksi Puolaan liitettiin myös Vilna, jota Liettua oli vaatinut pääkaupungikseen. Sen omistus muodostui pitkäaikaiseksi Puolan ja Liettuan väliseksi kiistakysymykseksi, jota myös Kansainliitto sovitteli.^[2]^[3]

Sopimuksella määritellyt Venäjän ja Puolan rajat pysyivät voimassa toiseen maailmansotaan asti.^[4]

Lähteet

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1]

[2]

[3]

[4]