Riausaaret
Riausaaret (indonesiaksi Kepulauan Riau) on oman provinssinsa muodostava saariryhmä Indonesiassa. Provinssin pinta-ala on 8 202 neliökilometriä ja asukkaita siellä on hieman yli 2 miljoonaa (vuonna 2014).[1][2][3]
| Riausaaret Kepulauan Riau | |
|---|---|
 | |
 Lippu |  Vaakuna |
 Sijainti | |
Koordinaatit: , 108°09′E | |
| Valtio |  Indonesia |
| Hallinto | |
| – Pääkaupunki | Tanjung Pinang |
| – suurin kaupunki | Batam |
| Pinta-ala | 8 201 km² |
| Väkiluku (2014) | 2 031 895 |
| – väestötiheys | 250 as./km² |
| Kielet | indonesia, malaiji, kiina |
| Kansat | malaijit (35,6 %) jaavalaiset (18,2 %) kiinalaiset (14,3 %) minangkabaut (9,3 %) batakit (8,1 %) bugisit (2,2 %) banjarit (0,7 %) |
Riausaaret muodostuvat noin 3 000 saaresta. Saaret sijaitsevat Etelä-Kiinan meressä, Malakan niemimaan, Sumatran ja Borneon saarten välissä. Riausaarten provinssin suurimmat saaret ovat Bintan, Batam, Karimun, Anambas ja Natuna. Provinssin pääkaupunki on Bintanin saarella sijaitseva Tanjung Pinang. Riausaaret kuuluivat Riaun provinssiin heinäkuuhun 2004 asti, jolloin niistä päätettiin tehdä oma provinssinsa.[4][5][6]
Maantiede
Riausaarten provinssi muodostuu neljästä saariryhmästä Sumatran ja Borneon välissä. Riaun saariryhmä sijaitsee Malakan niemimaan kärjessä, Singaporen ja Malesian Johorin osavaltion eteläpuolella. Linggan saariryhmä sijaitsee näistä vielä etelään. Anambassaaret ja Natunasaaret sijaitsevat Etelä-Kiinan merellä, Malakan niemimaan ja Borneon välissä. Yhteensä Riausaarten provinssiin kuuluu noin 3 000 saarta. Suurimmat saaret ovat Bintan ja Batam Singaporensalmen eteläpuolella.[7][4][8]
Historia
Riausaaret olivat 600–1300-luvulla osa Srivijayan valtakuntaa, joka hallitsi laajimmillaan Malakan niemimaata, Sumatraa ja osia Borneosta. Srivijayan valtakunnan hajottua aluetta hallitsivat Majapahit aina 1500-luvulle saakka.[9][10]
1600-luvulla Riausaarten pohjoispuolella sijaitsevaan Johoren sulttaanikuntaan muutti bugis-siirtolaisia Sulawesin saarelta. Johoren sisäisten kiistojen takia valta maassa siirtyi bugiseille, jotka siirsivät maan hallinnon Riausaarille, Bintaniin. Bugisien ansiosta Johore-Riausta tuli merkittävä gambiirin viljelyalue. Vuonna 1784 hollantilaiset valtasivat Riausaaret ja valtakunta jakautui kahtia.[4][9]
Riausaarten sijainti keskeisellä merireitillä vei alueen keskelle eurooppalaisten siirtomaavaltojen kilpailua Kaakkois-Aasian kaupasta. Malaijien saaristoa hallinneet sulttaanikunnat olivat poliittisesti heikkoja ja eurooppalaiset käyttivät alueen heikkoutta hyväkseen. Brittien ja hollantilaisten välisellä sopimuksella vuonna 1824 britit saivat hallintaansa Singaporen ja Malakan niemimaan ja Hollanti sai hallittavakseen nykyisen Indonesian alueen, mukaan lukien Riausaaret. Samalla murtui alueen poliittinen ja kulttuurillinen yhtenäisyys, joka oli ollut olemassa vuosisatoja ennen eurooppalaisten tuloa.[4]
Eurooppalaiset siirtomaavallat vetäytyivät alueelta toisen maailmansodan jälkeen, mutta kulttuurinen sidos Riausaarten ja Malakan niemimaan eteläosien välillä ei palannut, sillä brittien ja hollantilaisten 150 vuotta aiemmin sopima rajalinja jäi voimaan; brittialueista muodostui Malaijan liittovaltio ja hollantilaisten hallitsemista alueista Indonesia.[4]
Talous
Riausaaret ovat nykyisin keskeinen osa Indonesian, Malesian ja Singaporen vuonna 1989 muodostamaa SIJORI-kasvukolmiota (Singapore–Johor–Riau). Alueen tavoitteena on vahvistaa taloudellista yhteistyötä. Riausaarten provinssiin muodostettiin vapaakauppa-alue vuonna 2009.[11][12]
Lähteet
Aiheesta muualla
Matkaopas aiheesta Riau Islands Wikivoyagessa (englanniksi)
