Red Scare

Wikipediasta
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Pilapiirroksessa vuodelta 1919 ”eurooppalainen anarkisti” yrittää tuhota Vapaudenpatsaan.

Red Scare[1] (suomeksi punapelko[2][3][4][5][6][7][8] tai punakammo[9][10]) on yhdysvaltalainen englanninkielinen termi, joka tarkoittaa kommunismin tai radikaalin vasemmistolaisuuden leviämiseen kohdistuvaa pelkoa yhteiskunnassa.[11][12]

Yleisimmin termiä red scare käytetään kahdesta ajanjaksosta Yhdysvaltain historiassa. Ensimmäinen red scare vuosina 1917–1920 liittyi uhkaan, jonka koettiin tulevan amerikkalaisesta työväenliikkeestä, anarkistien vallankumouksesta ja poliittisesta radikalismista.[11][12]

Toinen red scare koettiin Yhdysvalloissa vuosina 1947–1957, jolloin kotimaisten tai ulkomaisten kommunistien pelättiin soluttautuvan yhteiskuntaan ja liittovaltion hallintoon. Kausi tunnetaan senaattori Joseph McCarthyn mukaan ”mccarthyismina”.[11][12]

Lavender Scare

muokkaa wikitekstiä

Red scareen liittyi myös vähemmän tunnettu Lavender Scare, jossa vainottiin homoseksuaaleja, joita pidettiin epäluotettavina ja alttiina kommunistiselle vaikutustoiminnalle. Se johti "seksipervertikkojen" (homot ja lesbot) irtisanomiseen julkisista viroista kansallisen turvallisuuden nimissä.[13] Aihetta on selvittänyt David K. Johnson kirjassaan The Lavender Scare (2004).[14][15] Kärsineitä henkilöitä olivat esimerkiksi Frank Kameny, Barbara Gittings, Allen Ginsberg ja Harry Hay.[16]

Kansalaisaktivisti Olli Stålströmin mukaan kansainvälinen korkeakirkollinen hengellinen järjestö Moraalinen varustautuminen nimesi kaksi toisiinsa kytkeytynyttä pahaa: kommunismin ja homoseksualismin, joita vastaan piti taistella.[17]

Senaattori Joseph McCarthy vuonna 1954.

Aiheesta muualla

muokkaa wikitekstiä
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Red Scare  –  21.6.2017 versio
Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Navigointivalikko