Ravintolapäivä

ruokakarnevaali

Ravintolapäivä oli Suomen eri kaupungeissa vuosina 2011–2016 järjestetty ruokakarnevaali. Ravintolapäivänä kuka tahansa saattoi perustaa päiväksi ravintolan, kahvilan tai baarin haluamaansa paikkaan[1]. Ravintolapäivän sanottiin levinneen 75 maahan ja olevan maailman suurin ruokatapahtuma, jota järjestettiin neljä kertaa vuodessa kolmen kuukauden välein. Ravintolapäivän merkeissä pystytettiin yli 14 300 pop up -ravintolaa, joiden perustajina oli 57 200 ravintoloitsijaa. Yhden päivän aikana ravintoloissa vieraili jopa 1,63 miljoonaa ruokailijaa.[2][3]

Ensimmäinen ravintolapäivä

Ravintolapäivä syntyi helsinkiläisten ystävysten Antti Tuomolan, Alku Sirénin ja Timo Santalan huhtikuussa 2011 keksimästä ideasta. Ensimmäistä ravintolapäivää vietettiin 21. toukokuuta 2011. Sana tapahtumasta kulki suusta suuhun ja levisi sosiaalisessa mediassa, ja lopulta ravintoloita syntyi liki 40 yhteensä 13 eri paikkakunnalle Suomessa.[4]

Toisesta ravintolapäivästä eteenpäin

Laajan uutisoinnin seurauksena ravintolapäivän suosio kasvoi. Toisena ravintolapäivänä 21. elokuuta 2011 avattiin noin 200 ravintolaa 30 paikkakunnalla neljässä eri maassa, kolmantena ravintolapäivänä 19. marraskuuta 2011 yli 300 ravintolaa yli 40 eri paikkakunnalla, neljäntenä ravintolapäivänä lähes 300 ravintolaa melkein 50 eri paikkakunnalla 12 eri maassa, viidentenä ravintolapäivänä yli 700 ravintolaa yli 90 paikkakunnalla 19 eri maassa ja kuudentena ravintolapäivänä lähes 800 ravintolaa 15 eri maassa. Kuudes ravintolapäivä järjestettiin elokuun 19. päivä 2012[5] ja seitsemäs marraskuun 17. päivä 2012[6]

Viimeinen ravintolapäivä järjestettiin toukokuussa 2016. Syyksi lopettamiseen kerrottiin tekijöiden väsyminen. Idean uskottiin jäävän eloon toukokuussa vietettävänä vuosipäivänä sekä ravintoloita luettelevana karttasovelluksena, jonka ylläpito Suomessa loppui 2018. Lisäksi kehotettiin pop up -ravintolan, -kahvilan tai -baarin avaamiseen milloin tahansa.[7][3] Vuonna 2018 ravintolapäivän kansallisen vetovastuun sanottiin siirtyvän kanadalaisille vapaaehtoistyöntekijöille[8].

TapahtumaPäivämäärä
121. toukokuuta 201145 ravintolaa 13 paikkakunnalla yhdessä maassa
218. elokuuta 2011189 ravintolaa 28 paikkakunnalla neljässä maassa
319. marraskuuta 2011287 ravintolaa vajaalla 35 paikkakunnalla kahdessa maassa
44. helmikuuta 2012292 ravintolaa 52 paikkakunnalla 12 maassa
519. toukokuuta 2012711 ravintolaa 95 paikkakunnalla 19 maassa
619. elokuuta 2012784 ravintolaa 106 paikkakunnalla 17 maassa
717. marraskuuta 2012702 ravintolaa 131 paikkakunnalla 25 maassa
817. helmikuuta 2013629 ravintolaa 136 paikkakunnalla 31 maassa
918. toukokuuta 20131701 ravintolaa 206 paikkakunnalla 30 maassa
1018. elokuuta 20131682 ravintolaa 219 paikkakunnalla 35 maassa
1116. marraskuuta 20131383 ravintolaa 190 paikkakunnalla 31 maassa
1216. helmikuuta 20141210 ravintolaa 27 maassa
1317. toukokuuta 20142724 ravintolaa 35 maassa
1417. elokuuta 20142017 ravintolaa 30 maassa
1515. marraskuuta 2014
1615. helmikuuta 2015

Tunnustuksia

Ravintolapäivä-konsepti ja sen taustajoukot ovat saaneet lukuisia tunnustuksia. Joulukuussa 2011 ravintolapäivä palkittiin Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi-palkinnolla,[9] Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunta valitsi tapahtuman vuoden 2011 kulttuuriteoksi[10] ja Glorian Ruoka ja Viini -lehti vuoden 2011 ruokailmiöksi.[11] Ravintolapäivän toiminnanjohtaja Alku Sirén palkittiin vuoden 2011 kaupunkilaisena.[12] Vuonna 2014 ravintolapäivä voitti Suomalainen matkailupalkinto -kilpailun yleisöäänestyksen[13] ja sai Kuluttajaliiton Vuoden 2014 Kuluttajateko -palkinnon.[14]

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki sanoi ravintolapäivän olevan ruokakulttuuriteko "jonka vaikutus suomalaiseen ravintolakulttuuriin on luultavasti suurin sitten keskioluen vapautumisen".[9] Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Anni Sinnemäki kehui ravintolapäivän muuttavan Helsingin olemusta ja nostavan kaupunkilaiset keskiöön sekä tekijöinä että kokijoina: "Ravintolapäivä on uutta ja yllättävää. Se on kaupunkilaisten luomaa kulttuuria kaupunkilaisille."[10] Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen totesi, että "kaupunkiorganisaation pitäisi ottaa oppia ravintolapäivästä".[15] Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä on kiitellyt tapahtumaa: "Ravintolapäivä on esimerkki siitä, kuinka ruoka voi synnyttää uudenlaista yhteisöllisyyttä."[16]

Taustahenkilöt

Ravintolapäivän taustalla on joukko helsinkiläisiä, jotka haluavat kannustaa hauskanpitoon, yhdessä tekemiseen ja erilaisten ravintolaideoiden kokeilemiseen. Ravintolapäivä ry:n hallituksessa ovat Timo Santala, Kirsti Tuominen, Antti Tuomola, Jyrki Vanamo. Tiiviisti mukana toiminnassa ovat myös Tuomas Sarparanta ja Kati Tammisto.lähde?

Ravintolapäivän perustamisen syyt

  • “Alkuperäinen ajatus syntyi jo vuosia sitten turhautumisesta ravintolan perustamiseen liittyvään alkoholi- ja elintarvikebyrokratiaan. Työkaverini huokasi, että olisipa päivä, jolloin ei tarvitsisi noudattaa näitä kaikkia älyttömiä säädöksiä.” –Antti Tuomola[17]
  • “Ravintolapäivän ytimessä on yhteinen juhla ruuan ja juoman ympärillä. Ravintolapäivä on julkiset ja yksityiset tilat valloittava karnevaali, joka yhden päivän ajaksi antaa vapauden ja mahdollisuuden toteuttaa villeimmätkin ideat ja unelmat omasta ravintolasta.” –Timo Santala[17]

Alkoholin myynnin ongelmat

Viranomaisten kannalta tapahtumassa on ongelmana se, että alkoholin myynti ilman lupaa ei ole sallittua. Ensimmäisen kerran asiaan puututtiin marraskuussa 2011 Helsingissä järjestetyssä tapahtumassa.[18] Vuoden 2012 ravintolapäivän alla poliisi tiedotti etukäteen, ettei se salli luvatonta alkoholin anniskelua ja se puuttuu siihen sitä havaitessaan.[19]

Lähteet

Aiheesta muualla

Ravintolapäivän verkkosivusto, arkistoitu 25.3.2020 (englanniksi)