Pseudokumeeni

Pseudokumeeni on huoneenlämpötilassa väritöntä nestettä. Yhdiste on käytännöllisesti katsoen veteen liukenematonta ja liukenee paremmin useisiin orgaanisiin liuottimiin. Näitä ovat esimerkiksi etanoli, dietyylieetteri ja bentseeni. Pseudokumeeni voi reagoida elektrofiilisella aromaattisella substituutiolla esimerkiksi Friedel–Crafts-alkylointireaktiolla, joko 3- tai 5-asemiin. Näistä 5-asema on reaktiivisempi, koska 3-asemassa vierekkäisiin hiiliatomeihin sitoutuneet metyyliryhmät aiheuttavat steeristä estettä. Pseudokumeeni voidaan hapettaa laimean typpihapon tai ilman avulla trimelliittihapoksi tai trimelliittihappoanhydridiksi. Ilmahapetuksessa katalyyttinä käytetään koboltin ja mangaanin suolojen sekä bromin seosta.^[3][4][5][6] Pseudokumeeni on myrkyllistä ja ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä. Se voi myös vaurioittaa keskushermostoa.^[5][7]

Pseudokumeenia esiintyy kivihiilitervassa ja sitä voidaan eristää maaöljyn jalostuksessa muodostuvasta niin kutsutusta C₉-fraktiosta, joko tislaamalla (niin kutsuttu superfraktiointi) tai muodostamalla saostuva kompleksi urean kanssa. Muita tapoja yhdisteen valmistamiseen ovat ksyleenin isomeerien (o-ksyleeni) metylointi metyylikloridilla tai kaasufaasissa tasahtuva ksyleenin disproportioituminen.^[5][3][4][8]

Pseudokumeeni voidaan isomeroida mesityleeniksi tai hemimelliteeniksi tai alkyloida, jolloin tuotteina muodostuu dureenia, isodureenia, preniteeniä ja pentametyylibentseeniä. Aine voidaan myös hapettaa trimelliittihapoksi ja trimelliittihappoanhydridiksi. Muita pseudokumeenista valmistettavia yhdisteitä ovat eräät väriaineet, hajusteet ja E-vitamiinin valmistukseen tarivttava 2,3,5-trimetyylianiliini. Pseudokumeenia voidaan käyttää myös tuikeilmaisimissa ja bensiinin lisäaineena.^{[3][4][5][6][8]}