Pronssikauden partaveitsi

Pronssikauden partaveitsi kuului pronssikaudella miehen hygieniavälineistöön yhdessä pinsettien, naskalin (kynnenalunen, tatuointi), veitsen ja kamman kanssa. Ne kuuluivat ainakin eliitin lähes päivittäin tarvitsemaan välineistöön, joka annettiin myös vainajalle mukaan hautaan. Ne olivat harvinaisia varhaispronssikaudella, mutta yleistyivät myöhäispronssikaudella.^[1]

Historiaa

Alku

Partaveitset ovat peräisin kivikaudelta, jossa terinä voitiin käyttää esimerkiksi teroitettuja simpukoita, hainhampaita tai lohkaistuja piikiviä. Metallisia teriä on löytynyt esimerkiksi hautakammioista Egyptistä, jossa niitä oli tehty kullasta tai kuparista 4000–3000 eaa. Parran ajaminen yleistyi pronssikaudella kaikkialla Lähi-idässä, Euroopassa ja Aasiassa. Kuitenkin esimerkiksi Balkanilta partaveitset puuttuivat pronssikaudella lähes kokonaan.^[2]^[3]^[4]

Euroopassa

Varhaispronssikaudella monet partaveitset olivat pieniä, nelikulmaisia, yksi- tai kaksipuoleisesti teroitettuja ja hieman kaarevia teriä, jossa oli lyhyt kädensija toisessa päässä. Kädensija saattoi olla vain koukku, spiraalikierre tai se saattoi esittää hevosen tai ihmisen päätä. Monien terien selkä koristeltiin rivillä pieniä geometrisia kuvioita. Myöhäispronssikaudella partaveitset tehtiin suuremmiksi ja muodoltaan kolmion muotoisiksi. Kädensija muotoiltiin joutsenen kaulan tai spiraalikierteen muotoiseksi. Monet myöhäiset partaveitset ovat kauniisti ja tyylikkäästi koristeltuja. Niissä on esitetty vahvasti stilisoituneena laivoja, aurinkokuvioita, eläimiä ja ihmishahmoja, joiden aiheet on epäilemättä poimittu uskonnollisesta kuvastosta. Monteliuksen periodilla IV eli noin 1100–900 eaa. partaveitsien terät muuttuvat lähes koko Euroopassa symmetrisiksi ja joko puoliympyrän tai puolisuunnikkaan muotoisiksi. Näiden valmistajia ei ole vielä löydetty. Tällaisten terien selkäosassa on koristeluna lintu tai eläinkuvioita.^[1]^[5]^[4]^[6]

Galleria

Hauta-antimia Hvidegårdin hautauksesta, Tanskasta. Näyte partaveitsen säilytyksestä.
Partaveitsi, jossa kahvassa ihmisenpää
Piirroksessa varhaisen- (ylä) ja myöhäisen- (ala) Skandinavian pronssikauden partaveitset.
Yksityiskohta Neder Hvolrisen partaveitsessä: ns. aurinkohevonen
Pinsetit ja partaveitsi Løvestä, Tanskasta
Partaveitsi Tåstorpista, Länsigötanmaalta Ruotsista.
Katkennut partaveitsi Stora Lundista, Falköpingistä Ruotsista
Hevosenpääkoristeinen partaveitsi, Firse stenin kohteesta (RAÄ Falköpings östra 1:1)
Partaveitsi Pieringista Alabaijerista Saksasta, Uurnakenttäkulttuuri
Partaveitsen valinmuotti, Geiselhöringistä Alabaijerista
Partaveitsiä Unkarista, 1200–800 eaa.
Partaveitsi (B10127) Solbjergista Tanskasta
Pinsetit (B1515) ja partaveitsi (B3138), Løve, Holbæk, Tanska, myöhäispronssikausi
Partaveitsi (B7225), hautakummusta, Arnitlundin Haderslevista, Tanska, myöhäispronssikausi
Partaveitsi uurnakenttäkulttuurin haudasta Straubingista Alabaijerista Saksasta